tropehjelm [no]

Hellekypärä on kevyt, korkista tai sola-kasvin huokoisesta ytimestä valmistettu, kankaalla päällystetty, auringolta suojaava hattu. Ennen hellekypärää käyttivät länsimaalaiset tropiikissa, mutta nykyään sitä käytetään yleisimmin Vietnamissa.

Hellekypärän esimuotoja on käytetty jo 1840-luvulla, mutta suuren suosion se saavutti vuoden 1870 paikkeilla, kun eurooppalaiset sotilaat ottivat sen käyttöön trooppisissa siirtomaissa. Hellekypärän muotoiluun vaikutti suuresti vuoden 1870 Ranskan–Preussin sodan kuuluisaksi tekemä saksalainen piikkikypärä, Pickelhaube. Hellekypärän runko oli kevyttä, huokoista ydinainetta, sen reunassa oli terävät ulokkeet eteen- ja taaksepäin ja se päällystettiin valkoisella kankaalla (myöhemmin käyttöön otettiin myös paremmin maastoutuvia värejä). Kuvussa oli tuuletusreikiä. Etupuolelle kiinnitettiin kokardi tai muu tunnus, ja usein lakea koristi nuppi tai messinkinen piikki. Leuan alle tuli joko nahkaremmi tai messinkiketju. Hellekypärä yhdistettiin erityisesti viktoriaaniseen Britanniaan, mutta sitä käyttivät tropiikissa kaikkien eurooppalaisten valtojen ja myös Yhdysvaltain sotilaat.

1800-luvun lopulta alkaen hellekypärästä tuli suosittu päähine tropiikissa oleskelevien länsimaisten siviilien keskuudessa. Siviilimallinen hellekypärä oli sotilasmallia käytännöllisempi, koruttomampi ja matalampi, ja siinä oli koko ympärysmitaltaan leveä lieri. Hellekypärää käyttivät naiset ja miehet, nuoret ja vanhat sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilaisuuksissa aina toiseen maailmansotaan asti.

Toisen maailmansodan aikana Saksan Afrika Korpsin univormuun kuului alkujaan myös hellekypärä, myös Italian Afrikan-joukot käyttivät hellekypäriä.

Toisen maailmansodan jälkeen Vietnamissa vapautusliike Viet Minh omaksui ranskalaisten siirtomaaisäntien käyttämän hellekypärän tunnuksekseen, ja se on yhä Vietnamissa suosittu päähine sekä sotilailla että siviileillä. Malli on sama kuin sotaa edeltäneen ajan siviilimalli, mutta kangaspäällinen on vihreä, ja edessä tai takana on joskus metallinen tunnusmerkki.

Vietnamin lisäksi hellekypärää käyttävät Britannian ja Thaimaan armeijat seremoniallisissa tilaisuuksissa sekä joskus Yhdysvaltain merijalkaväen kouluttajat.

Suomessa eräs tunnetuimpia hellekypärää käyttäviä fiktiivisiä henkilöitä lienee mainoshahmo Kari Grandi. Myös Muumipappa käyttää hellekypärää yhdessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa.

Tropehjelm, også kalt tropehatt og stanleyhatt, er en lett, melonformet hjelm eller stiv hatt med brei skygge som skal beskytte mot sterkt solskinn og regn. Slike hodeplagg er ofte laget av kork overtrukket med tekstil. De har særlig blitt brukt i tropene og andre varme strøk av folk fra de tidligere vestlige kolonimaktene. Tropehjelmer har blitt båret både som militære og sivile hodeplagg, vanligvis i lyse farger som hvitt, khaki og beige, og ofte sammen med et uniformliknende turantrekk.

Tropikhjälm, även känd som tropikhatt eller solhjälm, är en hjälmliknande huvudbonad som används för att skydda mot stark sol. Tropikhjälmar tillverkas av lätt material som kork eller växtmärg. Den kan dränkas i vatten för att kyla bärarens huvud. I västvärlden associeras den ofta med kolonialism, framför allt koloniseringen av Afrika.

Tropikhjälmen är ursprungligen en europeisk variant av salakot, en filippinsk hatt som användes av filippinier och spanjorer i dåvarande Spanska Ostindien. Hjälmen spred sig sedan till andra kolonialmakter i Sydostasien innan den fick sitt typiska utseende i Brittiska imperiet. Den ansågs behövas i kolonierna eftersom det fanns en föreställning att européer till skillnad från "infödingar" inte klarade av den tropiska solen, något som George Orwell påminde sig att han blivit tillsagd. Han noterade att brittiska armén i Burma bytt till slokhattar under andra världskriget. I vissa sammanhang används tropikhjälmar fortfarande av diverse militära styrkor, till exempel av trumslagare i brittiska armén, och av skyttar i USA:s marinkår.