Burne-Jones, Sir Edward Coley (1833 - 1898)

Sir Edward Coley Burne-Jones, 1st Baronet, (; 28 August, 1833 – 17 June, 1898) was an English painter and designer associated with the Pre-Raphaelite Brotherhood's style and subject matter.

Burne-Jones worked with William Morris as a founding partner in Morris, Marshall, Faulkner & Co in the design of decorative arts.

Burne-Jones's early paintings show the influence of Dante Gabriel Rossetti, but by 1870 he had developed his own style. In 1877, he exhibited eight oil paintings at the Grosvenor Gallery (a new rival to the Royal Academy). These included The Beguiling of Merlin. The timing was right and Burne-Jones was taken up as a herald and star of the new Aesthetic Movement.

In the studio of Morris and Co. Burne-Jones worked as a designer of a wide range of crafts including ceramic tiles, jewellery, tapestries, and mosaics. Among his most significant and lasting designs are those for stained glass windows the production of which was a revived craft during the 19th century. His designs are still to be found in churches across the UK, with examples in the US and Australia.

Edward Burne-Jones, koko nimeltään Edward Coley Burne Jones (28. elokuuta 1833 Birmingham – 17. kesäkuuta 1898 Lontoo^lähde?), oli englantilainen taidemaalari ja kuvittaja. Hän kuului prerafaeliittien lähipiiriin. Burne-Jones teki paljon taiteellista yhteistyötä ystävänsä William Morrisin kanssa.

Burne-Jones syntyi Birminghamissa, ja hänen äitinsä kuoli pian synnytyksen jälkeen.^lähde? Kauppiasisä ja ankara taloudenhoitajatar kasvattivat Edwardin. Hän opiskeli Birminghamin taidekoulussa 1848–1852, minkä jälkeen hän pääsi Oxfordiin Exeter Collegeen opiskelemaan teologiaa. Oxfordissa hän tutustui William Morrisiin ja sai vaikutteita John Ruskinilta. Opiskeluaikoinaan Burne-Jones myös ihastui Maloryn kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista kertovaan Le Morte d'Arthur -runoelmaan. Teos innoitti Burne-Jonesia hänen loppuelämänsä ajan.^lähde?

Burne-Jones aikoi alun perin papiksi, mutta Morris innosti hänet ryhtymään taiteilijaksi. Vuonna 1856 Burne-Jones tapasi taidemaalari Dante Gabriel Rossettin. Rossettin tapaaminen oli käännekohta Burne-Jonesin elämässä. Hän keskeytti opintonsa yliopistossa ja muutti Lontooseen, jossa hän ja Morris alkoivat tehdä taidetta Rossettin opastuksella. Burne-Jones kehitti kuitenkin oman tyylinsä, johon vaikuttivat muun muassa Italian-matkat, joilla varsinkin 1400-luvun taidemaalarit Sandro Botticelli, Filippino Lippi ja Andrea Mantegna tekivät häneen suuren vaikutuksen. Heidän teostensa melankoliset ja hillityt hahmot huokuivat romanttisen mystiikan tunnelmaa, joka vetosi Burne-Jonesin vilkkaaseen mielikuvitukseen.

Burne-Jonesin ensimmäinen taidenäyttely vuonna 1877 oli suuri menestys. Esillä olivat muun muassa maalaukset Merlinin lumoaminen ja Venuksen peili. Häntä pidettiin koko elämänsä ajan yhtenä merkittävimmistä Iso-Britannian taidemaalareista. Burne-Jonesin kuoltua hänen vaikutuksensa on kuitenkin ollut merkittävintä lähinnä käyttötaiteissa, erityisesti lasimaalauksissa. Burne-Jones oli huomattava lasimaalausten tekijä, ja yhdessä Morrisin kanssa he tekivät lasimaalauksia useisiin kirkkoihin. Burne-Jones toteutti uransa aikana lisäksi useita metalli-, kaakeli- ja gessoreliefejä, gobeliineja sekä koristeli pianoja ja urkuja sekä suunnitteli kuvakudoksia, kuten Oxfordin Exeter Collegen Tietäjien kumarrus. Burne-Jones teki myös kuvituksia useisiin Morrisin kirjapainon Kelmscott Pressin julkaisemiin teoksiin. Burne-Jones teki muun muassa 87 kuvitusta vuonna 1896 painettuun niin kutsuttuun Kelmscott Chauceriin, Geoffrey Chaucerin koottujen teosten painokseen, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen upeimpana painettuna kirjana.

Burne-Jonesin aiheet perustuivat yleensä kirjallisuuteen, lähinnä Geoffrey Chaucerin ja Maloryn teoksiin sekä kreikkalaiseen mytologiaan. Hänen tyylinsä oli romanttista ja unenomaista, ja hän käytti yleensä hillittyjä värisävyjä.^lähde?

Burne-Jones sai baronetin arvon vuonna 1894.

Edward Coley Burne-Jones (28. august 1833–17. juni 1898) var ein britisk målar og formgjevar som var tett knytt til prerafaelittane, på mange måtar ein føregangsmann for desse. Han arbeidde tett med William Morris på felt som tekstildesign, glasmåling og med utforming og illustrering av bøker. Kona hans var tante til både den seinare statsministeren Stanley Baldwin og til forfattaren Rudyard Kipling.

Sir Edward Coley Burne-Jones, född 28 augusti 1833 i Birmingham, död 17 juni 1898 i London, var en brittisk målare och illustratör som associerades med det prerafaelitiska brödraskapet.