Gyllenstierna, Gustava (1672 - 1737) [sv]

Maria Gustava Gyllenstierna (27 October 1672–5 November 1737) was a Swedish countess, writer and translator.

She was the daughter of count Christoffer Gyllenstierna and Gustava Juliana Oxenstierna and married in 1693 to count Karl Bonde of Björnö. After she became a widow in 1699, she lived on Tyresö Palace, which she had inherited from her grandmother Maria Sofia De la Gardie. She translated foreign works, wrote a work of the life of Jesus which was published in 1730–36, and wrote 600 sonnets. She gathered a circle of professors on Tyresö and corresponded with among others Sophia Elisabet Brenner. She was described as one of the most learned women of her epoch, and it was said that this made her unpopular among the male aristocracy, because she was generally to superior to them.

During the Russian Pillage of 1719-1721, when the Russians where sacking the territory, she made saved Tyresö Palace from being burnt. She tore down the towers of the palace, which, upon a distance, gave the Russians the impression that the palace had already been sacked: therefore, they turned back, and the palace was saved. Her documentation of the sacking is a valuable document over the contemporary historical infrastructure of the area.

Maria Gustava Gyllenstierna (27. lokakuuta 1672 ‒ 5. marraskuuta 1737) oli ruotsalainen kreivitär, kirjailija ja kääntäjä.

Gyllenstiernan vanhemmat olivat kreivi Christopher Gyllenstierna ja Gustaviana Oxenstierna. Hän meni naimisiin Carl Bonden kanssa vuonna 1693. Jäätyään leskeksi hän asui isoäidiltään Maria Sophia De la Gardielta perimässään Tyresön linnassa. Hän oli lahjakas sekä kielellisesti että kirjallisesti. Hän kirjoitti Jeesuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta 600 sonettia, jotka löytyivät hänen jäämistöstään. Julkisesti hänet tunnettiin käännöksistä. Hän oli Ruotsissa ensimmäinen, joka otti tehtäväkseen antiikin merkkiteoksen, Josephuksen kirjoittaman Juutalaissodan historian, kääntämisen ruotsiksi, joskin hän käänsi sen ranskasta ‒ ajan oppineet harvoin osasivat kreikkaa. Rahoituksen puutteen vuoksi teoksesta painettiin Gyllenstiernan elinaikana vain ensimmäinen osa. Kääntäjän nimi on kätketty omistuksen ”Med God GunSt” vahvennettuihin alkukirjaimiin. Hän teki työnsä noudattaen Kaarle XII:n 1713 antaman kansliamääräyksen ohjetta: kielen on oltava puhdasta ja selkeää ja on vältettävä vieraita sanoja. Hän käsittelee esipuheessa ruotsin kielen oikeinkirjoitusta ja sanoo soveltavansa tyyliä, joka on vanhan ja uuden välillä. Hän kertoo myös käännöstyössä saaneensa apua nimeämättömältä henkilöltä, ”en wiß Man”, ranskankielisen käännöksen vertaamisessa alkutekstiin.

Epäselvää on, mikä sai Gyllenstiernan ryhtymään valtavaan käännöstyöhön. Asialla on voinut olla kuningas, mutta Gyllenstiernalla oli myös kirjallista kunnianhimoa ja halua tuoda sitä esiin myös julkisuudessa. Sophia Elisabet Brenner kiittää häntä vuonna 1713 onnittelurunossa: hän on ”[med] en owärderlig penna, / Har skänckt oß samma wärck, så tydligt, prydligt, rent” ('korvaamattoman arvokkaalla kynällään suonut meille tämän teoksen, niin selkeän, huolellisen ja puhtaan'). Brenner arvostaa sitä, että muita kieliä taitamattomat, jotka eivät ennen Gyllenstiernan käännöstä ole voineet lukea Joseohuksen teosta, saivat nyt osakseen suuren palveluksen.

Ennen Juutalaissodan historiaa Gyllenstierna oli jo tehnyt yhden käännöksen, ja suuren käännöstyön jälkeen hän käänsi norjalaisen virsirunoilijan Dorothe Engelbretsdatterin Tåre-offer.