Muybridge, Eadweard (1830 - 1904)

Eadweard Muybridge (; 9 April 1830 – 8 May 1904, born Edward James Muggeridge) was an English photographer known for his pioneering work in photographic studies of motion, and early work in motion-picture projection.

He adopted the first name "Eadweard" as the original Anglo-Saxon form of "Edward", and the surname "Muybridge", believing it to be similarly archaic. A noted photographer in the 19th century American West, he photographed Yosemite, San Francisco, the newly acquired Alaskan Territory, subjects involved in the Modoc War, and lighthouses on the West Coast. He also made his early "moving" picture studies in California.

Born in Kingston upon Thames, Surrey, England, at the age of 20 he immigrated to the United States as a bookseller, first to New York City, then to San Francisco. In 1860, he planned a return trip to Europe, but suffered serious head injuries en route in a stagecoach crash in Texas. He spent the next few years recuperating in Kingston upon Thames, where he took up professional photography, learned the wet-plate collodion process, and secured at least two British patents for his inventions. He returned to San Francisco in 1867, a man with a markedly changed personality. In 1868, he exhibited large photographs of Yosemite Valley, and began selling popular stereographs of his work.

In 1874, Muybridge shot and killed Major Harry Larkyns, his wife's lover, but was acquitted, in a controversial jury trial, on the grounds of justifiable homicide. In 1875, he travelled for more than a year in Central America on a photographic expedition.

Muybridge is known for his pioneering chronophotography of animal locomotion between 1878 and 1886, which used multiple cameras to capture the different positions in a stride; and for his zoopraxiscope, a device for projecting painted motion pictures from glass discs that predated the flexible perforated film strip used in cinematography. From 1883 to 1886, he entered a very productive period at the University of Pennsylvania in Philadelphia, producing over 100,000 images of animals and humans in motion, occasionally capturing what the human eye could not distinguish as separate moments in time.

In his later years, Muybridge gave many public lectures and demonstrations of his photography and early motion picture sequences, travelling frequently in England and Europe to publicise his work in cities such as London and Paris. He also edited and published compilations of his work (some of which are still in print today), which greatly influenced visual artists and the developing fields of scientific and industrial photography. He retired to his native England permanently in 1894. In 1904, the year of his death, the Kingston Museum opened in his hometown, and continues to house a substantial collection of his works in a dedicated gallery.

Eadweard J. Muybridge (9. aprill 1830 – 8. mai 1904) oli inglise fotograaf ja filmipioneer. Ta püüdis esimesena kujutada kulgemist liikuvate piltidena.

Eadweard Muybridge [ˌɛdwərd ˈmaɪbrɪdʒ], alun perin Edward James Muggeridge, (9. huhtikuuta 1830 – 8. toukokuuta 1904 Lontoo) oli englantilaissyntyinen valokuvaaja ja elokuvaprojisoinnin edelläkävijä. Hänet tunnetaan 1800-luvun Amerikan elämää tallentaneista kuvista ja liikettä kuvaavista kuvasarjoista.

Hän omaksui nimen Eadweard Muybridge, koska uskoi, että se oli hänen nimensä alkuperäinen anglosaksinen muoto. Muybridge muutti Yhdysvaltoihin 1850-luvun alussa, ja toimi kirjakauppiaana New Yorkissa ja San Franciscossa. Vuonna 1860 Muybridge joutui postivaunuonnettomuuteen, jossa hänen kallonsa murtui. Hän palasi Britanniaan saamaan hoitoa. Siellä hän alkoi myös opiskella valokuvausta. Vuonna 1867 Muybridge muutti takaisin Yhdysvaltoihin ja alkoi työskennellä valokuvaajana. Muybridge erikoistui maisema- ja arkkitehtuurikuvaukseen. Muybridge tuli tunnetuksi vasta vuonna 1868, jolloin hänen suurikokoiset valokuvansa Kalifornian Yosemitenlaaksosta tekivät hänestä maailmankuulun.

Muybridge tunnetaan kuitenkin kaikkein parhaiten liikettä esittävistä kuvasarjoistaan. Ihmiset kiistelivät 1800-luvun lopulla vilkkaasti siitä, irtoavatko laukkaavan hevosen kaikki neljä jalkaa maasta samanaikaisesti. Kalifornian kuvernööri ja rautatiemagnaatti Leland Stanford oli jalkojen irtoamisen kannalla ja palkkasi vuonna 1872 Muybridgen todistamaan väitteensä. Aluksi Muybridgen yritykset epäonnistuivat, sillä hänen käyttämänsä kameran suljin oli liian hidas. Sitten projekti keskeytyi, kun Muybridge joutui oikeuteen vaimonsa rakastajan murhasta. Muybridge oli vuonna 1874 marssinut nuoren vaimonsa ystävän Harry Larkynsin luo ja sanonut ”Nimeni on Muybridge ja minulla on sinulle viesti vaimoltani”. Sen jälkeen Muybridge ampui Larkynsia suoraan sydämeen. Muybridge epäili Larkynsin olevan poikansa todellinen isä. Muybridge vapautettiin lopulta syytteistä, mutta hän pakeni Yhdysvalloista varmuuden vuoksi ja matkusteli useiden vuosien ajan Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja kuvasi mainoskuvia Stanfordin omistamalle Union Pacific Railroad -yhtiölle. Koska hän epäili, että hänen poikansa ei ollut hänen lapsensa (huolimatta heidän yhdennäköisyydestään), hän pani tämän orpokotiin.

Vuonna 1877 Muybridge palasi Kaliforniaan ja aloitti uudelleen hevosen laukan kuvaamisen. Tällä kertaa Muybridge asetti 12 ja 24 kameraa riviin tavoitteenaan tallentaa niiden avulla hevosen laukkaa esittävä kuvasarja. Jokaisessa kamerassa oli erikoisvalmisteinen suljin, joka mahdollisti 2/1000 sekunnin valotusajan. Tämä järjestely tuotti toivotun lopputuloksen. Muybridgen kuvasarja todisti, että hevosen kaikki jalat olivat hetken ilmassa yhtäaikaisesti.

Muybridgen työn tulokset julkaistiin laajalti, mutta useimmiten kuvitettuna pelkillä hänen valokuviensa perusteella tehdyillä viivapiirroksilla. Niitä kritisoivat ennen kaikkea ne, joiden mielestä hevosen jalat eivät voisi koskaan ottaa näin epätodennäköisiä asentoja. Vastauksena kritiikkiin Muybridge alkoi pitää eri puolilla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa luentoja eläinten liikkumisesta. Luentojaan hän havainnollisti zoopraxiskoopilla, kehittämällään lyhdyllä, joka heijasti pyörivälle lasilevylle tulostetuista valokuvista nopeasti peräkkäin vaihtuvia kuvia, mikä loi illuusion liikkuvasta kuvasta. Zoopraxiskooppinäyttö, joka on nykyaikaisen elokuvateatterin tärkeä edeltäjä, oli sensaatio Chicagossa vuonna 1893 pidetyssä Chicagon maailmannäyttelyssä.

Muybridge teki merkittävimmät liikettä koskevat valokuvatutkimuksensa vuosina 1884–1887 Pennsylvanian yliopistossa. Ne koostuivat valokuvasarjoista, joissa oli kuvattu erilaisia ihmisten toimintoja. Mallit olivat sekä pukeissa että alastomia, ja kuvasarjojen oli tarkoitus muodostaa taiteilijoiden ja tiedemiesten käyttöön tarkoitettu visuaalinen kokoelma ihmisen liikkeistä. Monet näistä valokuvista julkaistiin vuonna 1887 teoksessa Animal Locomotion: An Electro-Photographic Investigation of Consecutive Phases of Animal Movements, jossa oli myös eri eläinten liikesarjoja. Muybridge jatkoi töidensä julkaisemista vuoteen 1900 asti, jolloin hän palasi synnyinmaahansa. Muybridge kuoli 8. toukokuuta 1904.

Juho Gartz on tehnyt Muybridgestä dokumentin Eadweard Muybridge (2007).

Eadweard Muybridge, född 9 april 1830, död 8 maj 1904, var en engelsk fotograf. Han är mest känd för sina insatser inom fotografin och för att han hjälpte Leland Stanford i ett vad.

Vadet gällde huruvida om en häst vid något tillfälle släpper alla hovarna från marken eller ej när den galopperar. Eadweard Muybridge satte upp ett antal kameror i en rad längs med en bana, från varje kamera lät han sedan spänna ett snöre tvärs över banan, när sedan en häst passerade och därmed drog i snöret utlöstes respektive kamera som på så sätt registrerade en ögonblicksbild. Eadweard Muybridge bevisade med hjälp av egenhändigt utvecklad kamerateknik att en häst kan släppa alla hovarna från marken och fick därmed priset på 25 000 dollar, en avsevärt stor summa pengar på den tiden. Dock lär Eadweard Muybridge ha spenderat ca 50 000 dollar på genomförandet av experimentet. På den plats där experimentet utfördes ligger Stanford University.