Jacob Isaackszoon van Ruisdael (1628 tai 1629 Haarlem, Yhdistyneet provinssit – 10. maaliskuuta 1682 Amsterdam, Yhdistyneet provinssit) oli hollantilainen taidemaalari, tekninen piirtäjä ja etsaustöiden tekijä. Häntä pidetään erittäin merkittävänä Hollannin kultakauden maisemamaalarina.
Ruisdael oli tuottelias ja monipuolinen taiteilija ja kuvasi laajalti eri maisema-aiheita. Nuoreksi mieheksi hän maalasi vuodesta 1646 huomattavan laadukkaita hollantilaisia maaseutunäkymiä. Hänen Saksaan vuonna 1650 tekemänsä matkan jälkeen maisemamaalaukset muuttuivat herooisemmiksi. Myöhemmissä teoksissaan, jotka hän teki asuessaan ja työskennellessään Amsterdamissa, hän lisäsi säännölliseen aihevalikoimaansa kaupunkipanoraamoja ja merinäkymiä. Näissä teoksissa taivas valtasi melkein kaksi kolmasosaa kankaasta. Yhteensä hän teki yli 150 skandinaavista vesiputousnäkymää.
Ruisdaelin ainoa rekisteröity oppilas oli Meindert Hobbema, yksi niistä monista taiteilijoista, jotka piirsivät Ruisdaelin maisemiin ihmishahmoja. Hobbeman teoksia on toisinaan sekoitettu Ruisdaelin teoksiin. On ollut vaikeaa osoittaa sitä, mitkä teokset ovat Ruisdaelin tekemiä, mitä ei ole auttanut se, että kolme hänen sukulaistaan oli myös maisemamaalareita, ja jotkut heistä kirjoittivat nimensä muodossa "Ruysdael": hänen isänsä Isaack van Ruisdael, hänen hyvin tunnettu setänsä Salomon van Ruysdael ja hänen serkkunsa, jonka nimi on hämäävästi Jacob van Ruysdael.
Ruisdaelin teoksille oli hänen elinaikanaan kysyntää Alankomaiden tasavallassa. Nykyisin hänen teoksiaan on eri puolilla maailmaa yksityisissä ja institutionaalisissa kokoelmissa. Suurimpia kokoelmia pitävät hallussaan Lontoon kansallisgalleria, Amsterdamin Rijksmuseum ja Pietarin Eremitaasi. Ruisdael vaikutti maisemamaalauksen perinteeseen kaikkialla länsimaissa, Englannin romantikoista Ranskan Barbizonin kouluun ja Yhdysvaltain Hudson River -koulukuntaan asti ja vaikutti hollantilaisiin maisemamaalarisukupolviin.
[fi]