Collin, Marcus (1882 - 1966)

Gustaf Marcus Collin (18 November 1882, Helsinki – 22 September 1966, Kauniainen) was an artist from Finland. He was one of the central members of the Novemberists, a group of Finnish expressionists.

Collin was born in Helsinki to an educated, Swedish-speaking family. His father was a civil servant. His future as an artist was not at first obvious. He studied law, but did not want to become a civil servant in the Finland as A Grand Duchy ruled by Russia. He worked as a journalist, and tried to study architecture, but found the mathematics classes too challenging. Then he changed his studies to study art, first in Helsinki, later in Paris. He made four extended trips in continental Europe, and on his fourth visit to Paris he enrolled in Académie Ranson, where he was taught by Paul Sérusier. Sérusier drew his attention to composition, and for a while even the use of colour in Collin's work showed the influence of Sérusier. The paintings of life in the Finnish archipelago, painted in bright colours, were Collin's final breakthrough as an artist.

Collin became a member of group of artists led by Tyko Sallinen. The group later took the name November Group. In middle of the 1910-decade the group started to use more ascetic palettes, and Collin's colour palette was the most minimal of them all. He only used a few dark shades.

After 1921, Collin gradually abandoned his gray and brown palette by adding more bright colours. When he became older, his style became more realistic.

Collin is known for his paintings of people. Many of these illustrate literature, such as the Aleksis Kivi novel Seitsemän veljestä or the Miguel de Cervantes novel Don Quixote. He portrayed factory workers and farmhands as faceless representatives of their social class.

Collin was given an honorary title of professor in 1953. He received the Swedish Prince Eugen Medal in 1957.

Gustaf Marcus Collin (18. marraskuuta 1882 Helsinki – 22. syyskuuta 1966 Kauniainen) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja professori.

Collin sai taidekoulutusta niukasti. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1903–1904 ja Helsingin yliopiston piirustussalissa 1904–1905. Hän toimi myös jonkin aikaa opettajana, muun muassa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-luvulla. Hän teki ensimmäisen matkansa Ranskaan vuosina 1905–1906 ja maalasi siellä Pariisi-aiheisia pastelleja. Näyttelydebyyttinsä taidemaalarina Marcus Collin teki Suomen taiteilijain näyttelyssä vuonna 1907.

Collin käytti taiteilijanimessään C-kirjainta, vaikka oikeasti sukunimi kirjoitettiin K:lla. Collin syntyi virkamiesperheeseen. Ennen taideopintojaan hän suoritti alustavan oikeustutkinnon vuonna 1902. Hänen isänsä oli Karl Gustav Kollin ja äitinsä Emilia Charlotta Stenman. Hän avioitui taidemaalari Eva Helena Törnwallin kanssa.

Collinin taiteellisena läpimurtona on pidetty teoksia Hautajaiset Kökarissa ja Sunnuntai satamassa, jotka hän maalasi Lounais-Suomen saaristossa kesällä 1914. Suomalaista ekspressionismia edustava Marraskuun ryhmä perustettiin 1910-luvun lopulla, ja Marcus Collin oli sen kantavia jäseniä. Ryhmän vaikutus tulee esiin hänen teoksissaan.

Marcus Collin suosi aiheiden suhteen ihmisfiguureja, jotka olivat osa suurempaa joukkoa. Teokset olivat usein humoristisia pilkkaamatta yksityisen ihmisen heikkoutta. Collinin teokset olivat usein välähdyksiä jostakin sosiaalisesta tilanteesta.

Marcus Collin ja Eva Törnwall-Collin tekivät 1930-luvulla Karjalaan suuntautuneita matkoja, jotka vaikuttivat Collinin taiteeseen. Taiteilijapariskunta kävi muun muassa Lunkulansaaressa, Raivolassa, Valamon luostarissa sekä Konevitsan luostarissa. Matkan myötä syntyi värikkäitä teoksia, jotka kuvasivat karjalaisaiheita. Ortodoksista jumalanpalvelusta Raivolassa kuvaava Kreikkalaiskatolinen jumalanpalvelus (1935–1936) sai aikalaiskriitikoilta paljon huomioita, kun se esitettiin keväällä 1937 Bäcksbackan taidesalongissa pidetyssä Collinin yksityisnäyttelyssä.