Zhuyin (Bopo)

Bopomofo, also called zhuyin or occasionally zhuyin fuhao (注音符號; 'Mandarin Phonetic Symbols'), is a transliteration system system for Standard Chinese and other Sinitic languages. It is commonly used in Taiwan. It consists of 37 characters and five tone marks, which together can transcribe all possible sounds in Mandarin Chinese.

Bopomofo was first introduced in China during the 1910s by the Beiyang government, where it was used alongside Wade–Giles, a romanization system which used a modified Latin alphabet. Today, bopomofo is more common in Taiwan than on the mainland, and is used as a secondary electronic input method for Taiwanese Mandarin, as well as in dictionaries and other non-official documents.

Bopomofo, virallisesti yleensä zhuyin (kiin.: 注音; pinyin: zhùyīn), on translitterointisysteemi, joka on kehitetty kiinalaisista kirjoitusmerkeistä. Nykyään sitä käytetään lähinnä vain Taiwanissa poliittisista syistä. Manner-Kiinan viralliseksi translitterointisysteemiksi on vakiintunut pinyin. Bopomofossa on yhteensä 37 symbolia. Tooneja merkitään samanlaisilla merkeillä kuin pinyinillä, mutta ne sijoittuvat vokaalimerkin jälkeen eivätkä yläpuolelle.

Bopomofoa käytetään niin aikuisille kuin syntyperäisille lapsillekin tarkoitetuissa oppimateriaaleissa, mutta niiden saatavuus on heikkoa Taiwanin ulkopuolella, jossa bopomofoa ei juurikaan opiskella.

Zhùyīn Fúhào (vanligen förkortat zhùyīn; 注音) är ett fonetiskt transkriptionssystem för kinesiska, som numera huvudsakligen används i Taiwan på grund av politiska skäl. På det kinesiska fastlandet är pinyin det etablerade transkriptionssystemet. De ingående symbolerna är baserade på de streck som ingår i de kinesiska tecknen.. Zhuyin används i inlärningsmaterialet för både vuxna och nativa barn men sådana är ganska få utanför Taiwan.

Transkriptionssystemets uppfinnare är Zhang Binglin som ville skapa ett system för att beteckna de 37 kinesiska fonemen med lika många tecken i början av 1900-talet.