Ørbeck, Anne-Marie (1911 - 1996)

Anne-Marie Ørbeck (1 April 1911 – 5 June 1996) was a Norwegian pianist and composer.

Anne-Marie Ørbeck (1. huhtikuuta 1911 Oslo – 5. kesäkuuta 1996 Bergen) oli norjalainen pianisti ja säveltäjä.

Anne-Marie Ørbeck opiskeli pianonsoittoa Oslossa ja sitten Berliinissä Sandra Droukerin johdolla. Sävellysoppia hän sai Gustav Langelta, Mark Lotharilta, Paul Höfferiltä ja Darius Milhaud’lta. Hän piti ensikonserttinsa 1933 Oslon filharmonisen orkesterin solistina.

Vuonna 1939 Ørbeck avioitui insinööri Helge Smittin (1906–1985) kanssa. Esiintymiset katkaisi toinen maailmansota, mutta hänen laulusarjansa Vonir i blømetid sai 1942 Norjan säveltäjien seuran palkinnon. 1950-luvulla hän haki lisäoppia säveltämiseensä Nadia Boulangerilta Pariisista ja Hanns Jelinekiltä Wienistä. Sotavuosina syntynyt D-duurisinfonia kantaesitettiin Bergenissä vasta 1954. Sen ohella hänen esitetyimpiin teoksiinsa kuuluvat Concertino pianolle ja orkesterille (1938) sekä Pastoraali ja allegro huilulle ja jousille (1960).

Anne-Marie Ørbeck (fødd 1. april 1911 i Oslo, død 6. mai 1996 i Bergen) var ein norsk komponist og pianist.

Ho studerte piano i Oslo og Berlin hos Sandra Droucker. Ho har òg studerte hos Gustav Lange, Mark Lothar, Paul Höffer, Nadia Boulanger, Hanns Jelinek og Darius Milhaud. Ørbeck debuterte som pianist i Oslo i 1933 med Filharmonisk Selskabs Orkester. Sidan 1940 budde ho i Bergen.

Ørbeck komnerte særleg mykje vokalmusikk. Songsyklusen Vonir i blømetid var ein prisvinnar i ein konkurranse arrangert av Norsk Komponistforenings komposisjonskonkurranse i 1942. I tillegg har ho skrive songar med orkester, kor og salmar. Som pianist har ho komponert ein sonatine i tre satsar og fem kadensar til klaverkonsertar av Haydn og Mozart.

Ho har vorte mest kjend for orkesterverka sine. Ein concerttino for klaver og orkester hadde urpremiere i Berlin i 1938 med Herman Stange som dirigent, der ho sjølv var solist. Under den andre verdskrigen komponerte ho ein symfoni som vart urframført av Harmonien i 1954 med Carl von Garaguly som dirigent. Dette er eit av hennar mest spelte verk i lag med «Pastorale og Allegro» for fløyte og strykarar.