Tamm, Elisabeth (1880 - 1958) [sv]

Elisabeth Tamm (30 June 1880, at the manor Fogelstad in Julita, Södermanlands län – 23 September 1958) was a Swedish liberal politician and women's rights activist. She was known in the parliament as Tamm i Fogelstad ('Tamm of Fogelstad').

Elisabeth Tamm (30. kesäkuuta 1880 Julita – 23. syyskuuta 1958 Julita) oli ruotsalainen liberaali poliitikko, naisasianainen ja yksi viidestä ensimmäisestä naisesta, jotka valittiin Ruotsin valtiopäiville vuonna 1921.

Tamm syntyi varakkaaseen maanomistajaperheeseen ja sai konservatiivisen kasvatuksen. Isänsä August Tammin kuoltua vuonna 1905 hän otti vastuulleen kotitilansa Fogelstadin ylläpitämisen. Isä oli toiminut valtiopäiväedustajana, ja hänen sekä ystäviensä kautta Elisabeth Tamm oli tutustunut politiikkaan ja naisasialiikkeeseen. Tammin kartanolla alkoi kokoontua niin kutsuttu Fogelstadin ryhmä, johon kuuluivat muun muassa Kerstin Hesselgren ja Elin Wägner. He järjestivät siellä naisille tarkoitettuja kansalaisvaikuttamiskursseja 1920-luvulta 1950-luvulle.

Tamm valittiin Julitan kunnanvaltuustoon, jonka varapuheenjohtajana hän toimi 1913–1916, sekä Södermanlandin maakäräjävaltuustoon. Hän piti tärkeinä asioina muun muassa sosiaalipolitiikkaa ja luonnon ja ihmisen välistä tasapainoa. Kun naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtakunnan tasolla, Tamm valittiin liberaalin kokoomuspuolueen listalta valtiopäiville ensimmäisten naisten joukossa vuonna 1921. Kun liberaalipuolue hajosi kieltolakikysymykseen, Tammista tuli viimeisen vuoden ajaksi sitoutumaton liberaali. Valtiopäivä-aikansa jälkeen hän palasi kunnallispolitiikkaan, ja vuonna 1933 hänestä tuli Julitan kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Vuonna 1940 Tamm julkaisi Elin Wägnerin kanssa ekologiseen maankäyttöön tähtäävän kirjan Fred med jorden.

Elisabeth Tamm, i riksdagen kallad Tamm i Fogelstad, född 30 juni 1880 på godset Fogelstad i Julita socken, Södermanlands län, död 23 september 1958 på samma plats, var en förgrundsfigur inom svensk feminism och en vänsterliberal politiker i frisinnade landsföreningen. 1916 utsågs hon till ordförande i Julita kommunalnämnd, inom Julita landskommun, och blev landets första kvinna på den posten. Senare var hon en av de första kvinnorna som valdes in i riksdagen 1922 (jämte Nelly Thüring, Bertha Wellin, Agda Östlund och Kerstin Hesselgren). Hon var en av grundarna till Kvinnliga medborgarskolan vid Fogelstad 1925, samt medarbetare i de feministiska tidningarna Tidevarvet och Vi kvinnor.