Werbeck-Svärdström, Valborg (1879 - 1972) [sv]

Valborg Werbeck-Svärdström (22 December 1879 in Gävle, Sweden as Valborg Svärdström – 1 February 1972 in Bad Boll-Eckwälden) was a Swedish singer, voice teacher, and anthroposophist.

Valborg Werbeck-Svärdström (1879 – 1. tammikuuta 1972 Eckwälden) oli ruotsalainen oopperalaulaja.

Werbeck-Svärdström oli kotoisin Pohjois-Ruotsista. Laulu kuului hänen elämäänsä jo varhaislapsuudessa. Hänen poikkeukselliset laulunlahjansa todettiin jo hyvin nuorena. Soolojen laulaminen koulun kuorossa kuului hänen tehtäviinsä, ja kymmenvuotiaana hän lauloi mm. kirkkokonserteissa. Hän lauloi vaivattomasti kolmiviivaiseen gis:ään ja a:han asti. Koloratuuri oli hänelle synnynnäistä.

Valborg Svärdström aloitti lauluopinnot 15-vuotiaan Tukholman kuninkaallisessa Akatemiassa, mutta koulutus ei tehnyt hyvää hänen luontaiselle laulutavalleen. Hänen äänensä ei ollut erityisen voimakas, ja äänen voimistamisyritykset aiheuttivat ongelmia.

Hän teki konserttikiertueita ja opiskeli Musiikkiakatemian oopperakoulussa. 21-vuotiaana hän debytoi "Mignonina", "Susannena" Mozartin Figaron häissä ja "Lackména". Hänet kiinnitettiin Tukholman Hovioopperaan. Hän sai Akatemian matkastipendin jatko-opintoihin Pariisissa, Italiassa ja Saksassa ja opiskeli muun muassa Desirée Artotin johdolla.

Vaativat laulutehtävät ja koulutus olivat kovettaneet Svärdströmin äänen, ja Münchenin oopperan tenori Heinrich Knote varoitti häntä äänen vaikeuksista. 25-vuotiaana laulaessaan vielä Hovioopperassa Svärdström sai äänijänteiden halvauksen. Knoten ohjeita noudattaen hän kuntoutti äänensä itse. Siitä alkoi tie, joka johti oman laulukoulun 'Die Schule der Stimmenthüllung' (lauluäänen vapauttamisen koulu) perustamiseen.

Valborg Svärdström avioitui hampurilaisen Louis Werbeckin kanssa, erosi Hovioopperasta ja keskittyi konsertti- ja vierailunäyttämötoimintaan. Hän perusti laulukoulun, joka laajeni myös pedagogiseen ja terapeuttiseen suuntaan. Hänen elämäntyönsä jakautuu kolmeen noin kolmenkymmenen vuoden jaksoon, joista ensimmäinen suuntautui esittävään lauluun ja laulukoulun perustan kehittämiseen, toinen laulupedagogiikkaan ja kolmas työhön laulun terapeuttisten ja parantavien mahdollisuuksien parissa.

Werbeck-Svärdström lauloi viimeisen kerran julkisesti 52-vuotiaana vuonna 1931 Hampurissa laulukoulunsa konsertin yhteydessä. Pedagogista työtä hän jatkoi vuoteen 1935, mutta kansallissosialismin nousu keskeytti toiminnan. Werbeck-Svärdström kiersi useilla paikkakunnilla ja vihdoin muutti sodan jaloissa Eckwäldeniin, jossa hän harjoitti lauluterapiaa. Hän vähensi lauluoppilaita, sillä hän näki laulullis-terapeuttiset kysymykset keskeisenä tehtävänään. Osan vuotta hän työskenteli Sveitsissä ja muutoin Eckwäldenissä.

Vuonna 1951, 72-vuotiaana, hän teki vielä matkan Hollantiin ja Englantiin pitäen kaikkialla kursseja, mutta vasta 80-vuotiaana hän lopetti matkustamisen. Hän työskenteli sen jälkeen vielä Eckwäldenissä tutkien laulun terapeuttisia mahdollisuuksia. Viimeisinä elin vuosinaan hän siirsi laulukoulunsa keskeisen sisällön nuorille laulajille ja muusikoille, ja laulukoulun johdon hän luovutti Jürgen Schrieferille.