Robert Fredrik von Kraemer (20. elokuuta 1791 Lammi – 25. toukokuuta 1880 Uppsala) oli suomalaissyntyinen sotilas, josta tuli Uppsalan läänin maaherra ja vapaaherra.
Lammin Vanhakartanossa syntyneen Von Kraemerin vanhemmat olivat eversti Carl Gustaf von Kraemer ja Christina Lovisa Stjernvall ja puoliso vuodesta 1824 Maria Charlotte (Lotten) Söderberg (1802-1869). Hän oli kadetti Karlbergin sotakorkeakoulussa Suomen sodan syttyessä 1808, mutta joutui Suomen rintaman asemesta Norjan ja Saksan sotaretkille 1813-1814. Sotilasuransa von Kraemer päätti 1822 majurina. Naimisiin mentyään hänestä tuli taloudellisesti riippumaton tilanomistaja, säätyvaltiopäivien edustaja ja vuodesta 1837 vapaaherra. Vuonna 1830 von Kraemer nimitettiin Uppsalan läänin maaherraksi, missä tehtävässä hän toimi yli 30 vuotta. Maaherrana von Kraemeria pidettiin tarmokkaana ja kyvykkäänä henkilönä, joka vaikutti muun muassa liikenteen ja Uppsalan kaupungin sekä maanviljelyn kehittämiseen. Viimeksi mainittuun liittyen hän esimerkiksi kirjoitti järvenlaskua, apilan viljelyä ja suomalaistyyppisten riihien käyttöä viljan kuivaamiseen kannustavan kirjasen 1836. Von Kraemerin merkittävin aikaansaannos lienee silti Uppsalan maatalouskorkeakoulun perustaminen Ultunaan Uppsalan lähistölle vuonna 1840. Koulun johtokunnassa hän toimi 16 vuotta ja vaikutti osaltaan siihen, että kouluun tuli suomalaisia opiskelijoita varsinkin ennen Mustialan maatalousoppilaitoksen perustamista 1865. Muistelmansa Mina lefnadsminnen von Kraemer laati vuonna 1866.
[fi]
I arbeid...