Lichton, Robert (1631 - 1692) [sv]

Robert Lichton (1631–1692) (a.k.a.: Leighton, Lichtoun, Lichtone, Lyton), Lord of Ulishaven, Forfarshire, Scotland and Lord of Tervik. He was a Lieutenant General in the Swedish Army and President of the Superior Court of Justice (hovrätt) at Åbo.

Krahv Robert Lichton (rootsi keeles Robert Johansson Lichtone; 8. juuni 1631 – 8. jaanuar 1692 Stockholm) oli Šotimaa parunisoost (Leighton of Ulishaven, Forfarshire) pärit Rootsi sõjaväelane.

Robert sündis Porvoo lähedal Hummelsundis Šotimaalt Rootsi teenistusse tulnud koloneli parun John Lichtoni ja Catharina Guthrie pojana. Tema isa langes Kolmekümneaastase sõja Wittstocki lahingus 24. septembril 1636.

1646. aastal astus ta 15-aastaselt Rootsi sõjaväkke. 23. augustil 1665 sai temast kolonelleitnant ja ta teenis Wolmar Wrangeli ratsarügemendis.

1667 abiellus ta Beata Rosenstiernaga (surnud 1684), kes oli Pommerist pärit ja 1630 aastal Rootsi aadlitiitli saanud Rörstrandi, Visbohammari ja Lida mõisniku Mårten Mårtensson Wewitzeri (aadlinimega Rosenstierna) (1582–1638) ja tema esimese naise Beata Danielsdotter Böckmani (1593–1631) tütar.

1675 sai temast aadlilipkonna ülem ja sama aasta 30. septembril sai ta Rootsi vabahärraks. 1676 osales ta Nya aadlilipkonna ülemana Skåne sõja Lundi lahingus ja sai seal haavata. 14. jaanuaril 1679 sai ta ratsaväe kindralmajori auastme. 31. maist 1681 kuni 1687 oli ta Eestimaa kubermangu kindralkuberner, ülendati 1685 kindralleitnandiks ning määrati Jönköpingi ja Kronobergi lääni kindraladjutandiks ja kuberneriks. 1687 sai ta kuninglikuks nõunikuks ja määrati 20. jaanuaril Turu õuekohtu presidendiks. Sama aasta 10. detsembril anti talle krahvitiitel.

Lichton suri lastetuna 1692 oma Rörstrandi mõisas (rootsi Rörstrands slott) Stockholmis ja on maetud Ulrica Eleonora kirikusse (Kungsholmen) Stockholmis, Rootsi kuningate lähedale.

Talle kuulusid ka Soomes asunud Tervajoki ja Äyräpää mõis.

Robert Lichton (Lichtone) (7. heinäkuuta 1631 Porvoon pitäjä – 8. tammikuuta 1692 Rörstrand Ruotsi) oli kuninkaallinen neuvos, Turun hovioikeuden presidentti, kenraaliluutnantti ja kreivi.

Robert Lichtonin vanhemmat olivat eversti Johan Lichton ja Katarina Guthrie ja puoliso vuodesta 1662 Beata Rosenstierna (k. 1684). Lichton kuului skotlantilaiseen paronisukuun, mutta oli äitinsä puolelta suomalaisia Jägerhorneja. Nuoruutensa Lichton vietti Tervikin kartanossa Pernajassa. Jo lapsena muskettisoturiksi ryhtynyt Lichton ylennettiin luutnantiksi 1652 ja kansalaistettiin ruotsalaiseksi aateliseksi. Oltuaan maanpaossa tekemänsä surmatyön takia Lichton sai armahduksen 1664 ja astui uudelleen Ruotsin armeijan palvelukseen. Lundin taistelussa hän kunnostautui everstinä, joskin haavoittui pahasti. Vuonna 1679 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja 1685 kenraaliluutnantiksi. Vuodesta 1660 valtiopäivätyöhön osallistuneesta Lichtonista tuli 1675 vapaaherra, Kronobergin ja Jönköpingin läänien maaherraksi hänet nimitettiin 1685 ja kuninkaalliseksi neuvokseksi ja Turun hovioikeuden presidentiksi 20. tammikuuta 1687, joskin hän astui virkaansa vasta 23. joulukuuta. Kreivin arvon Lichton sai 1687. Lichton omisti Tervikin kartanon ohella Iitin Perheniemen ja Tammisaaren maalaiskunnan Kopparön, samoin kuin läänityksiä Äyräpään kihlakunnassa ja tilan Ruotsin Rörstrandissa.