Huset Pfalz-Zweibrücken-Kleeburg (Slekt)

The House of Palatinate-Zweibrücken, a branch of the Wittelsbach dynasty, was the ruling dynasty of Sweden from 1654 to 1720.

By this point it had splintered into several different houses. The Royal House of Sweden was represented by the branch Palatinate-Zweibrücken-Kleeburg.

The ancestor of the House of Palatinate-Zweibrücken was Stephen, Count Palatine of Simmern-Zweibrücken (1385–1459), a son of King Rupert of Germany.

Pfalzilainen suku oli Ruotsin hallitsijasuku vuosina 1654–1720. Se oli saksalaisen Wittelsbachin suvun haara.

Pfalzilainen suku periytyi Pfalzin vaaliruhtinaskuntaa hallinneen Wittelsbachien pfalzilaisen haaran nuoremmasta sukuhaarasta, Pfalz-Zweibrückenin suvusta. Se oli eriytynyt vuonna 1453, kun Simmernin pfalzkreivikunnasta erotettiin Zweibrückenin pfalzkreivikunta. 1600-luvun alkupuolella elänyt Zweibrückenin pfalzkreivi Juhana Kasimir meni naimisiin Ruotsin kuningas Kaarle IX:n tyttären Katariina Vaasan kanssa. Kun Ruotsia hallinnut Vaasan hallitsijasuku oli sammunut mieslinjalta, heidän poikansa Kaarle Kustaa julistettiin vuonna 1649 Ruotsin kruununperilliseksi ja seuraavana vuonna kruunu määrättiin periytymään Kaarle Kustaan jälkeläisille. Hänestä tuli kuningas Kaarle X Kustaa kuningatar Kristiinan luovuttua kruunusta vuonna 1654. Kaarle X Kustaan jälkeen Ruotsia hallitsivat hänen jälkeläisensä Kaarle XI ja Kaarle XII. Pfalzilainen suku sammui mieslinjalta Kaarle XII:n kuollessa ilman poikia vuonna 1718, minkä jälkeen suvun viimeisenä hallitsijana oli hänen sisarensa Ulriika Eleonoora. Koko Juhana Kasimirin suku sammui mieslinjalta myös Saksassa vuonna 1731, minkä jälkeen Zweibrückenin pfalzkreivin arvo siirtyi Wittelsbachien Pfalz-Birkenfeldin sukuhaaralle.

Pfalziska ätten var regerande dynasti i Sverige 1654–1720 och avlöste Vasaätten, som den också var besläktad med via Karl IX:s dotter Katarina Vasa. Den sista regerande medlemmen av Vasaätten, Kristina, var drottning av Sverige 1632–1654. Ogift och barnlös genomdrev hon 1649 mot högadelns motstånd att hennes kusin Karl av Pfalz hyllades som tronföljare (Karl X Gustav).

Pfalz var en gren av Bayerns furstehus, ätten Wittelsbach, varför de snedspetsiga rutorna i silver och blått i Bayerns vapen bland annat återfinns i ättens vapen.

Den svenska kungadynastin räknar anor från Karl IX:s dotterson:

1. Karl X Gustav, hertig av Pfalz-Zweibrücken, kung 1654–1660, den första svenska kungen av det pfalziska huset.
2. Karl XI, kung 1660–1697.
3. Karl XII, kung 1697–1718.
4. Ulrika Eleonora, regerande drottning 1718–1720. Gift med Fredrik I.

Den sista av Pfalzdynastin i Sverige, drottning Ulrika Eleonora, abdikerade 1720, varvid hennes man Fredrik av Hessen kröntes till kung Fredrik I av Sverige. Då övergick Sveriges krona till den Hessiska ätten, men eftersom Fredrik och Ulrika avled barnlösa, var Fredrik den enda regenten i denna dynasti vilken avlöstes av Holstein-Gottorpska ätten.