Bull, Jakob B. (1853 - 1930) [no]

Jacob Breda Bull (28. maaliskuuta 1853 Rendalen, Hedmark, Norja – 7. tammikuuta 1930 Kööpenhamina, Tanska) oli norjalainen kirjailija.

Bull kirjoitti kotiseutunsa Rendalenin kansanelämästä ja sepitti runoja, joiden aiheet liittyvät uskontoon ja isänmaahan. Teoksista on suomennettu muun muassa Glomdalin morsian (Glomdalsbruden). Lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa romaanin Vesleblakken ja novelleja kansanelämästä Østerdalenissa. Hän on kirjoittanut myös historiallisia ja aikalaisromaaneja.

Bullin vanhemmat olivat pappi Matthias Bull (1815–1876) ja Henriette Magrethe Breda. Bullin lapsuudenkodissa vallitsi kulttuurisesti avoin ja suvaitsevainen henki. Papin työn ohella isä harrasti kirjallisuutta ja musiikkia.

Bull suoritti examen artiumin 1872, opiskeli teologiaa ja suoritti teologian kandidaatin tutkinnon 1876 mutta ei työskennellyt koskaan pappina vaan aloitti opettajana Nickelsenin tyttökoulussa Kristianiassa.

Bull avioitui Gunvor Sophie Rytter Sawsin (1843–1882) kanssa 1876, ja toisen avioliiton hän solmi ruotsalaisen Anna Maria Augusta Berglöfin kanssa 1883. Hänen poikiaan ovat Olaf Bull ja pojanpoikansa Jan Bull, molemmat runoilijoita. Bull asui vuodesta 1914 Kööpenhaminassa.

Bull perusti 1878 sanomalehti Dagenin ja Krydseren-lehden (1879–1885) ja osti sitten Folkebladetin. Hän ansaitsi elantonsa toimittajana, kunnes 1890 kirjailijantyö vei yhä enemmän aikaa. Hän oli Norjan kirjailijaliiton puheenjohtaja 1900–1903.

Kirjailijana hän oli uusromantikko ja suhtautui kielteisesti ajan uusiin ajatuksiin, kuten darvinismiin, mikä maksoi hänelle niin ystävyyssuhteissa, maineessa kuin taloudellisestikin. Bjørnstjerne Bjørnson oli hänen elinikäinen ystävänsä. Taloudelliset huolet aiheuttivat sen, että hän kirjoitti paljon ja nopeasti, osin laadultaan heikkoa, ja hän sai kriitikoilta kansanelämänkuvauksia lukuun ottamatta usein huonoa palautetta. Bullin esikoisnovelli Paa Grænsen ilmestyi Morgenbladetissa 1879, ja siinä oli selviä vaikutteita Bjørnsonilta. Hän ansaitsi paikkansa Norjan kirjallisuushistoriassa kuvauksillaan Rendalenista.

Bullin lapsuudenkotin Rendalenin pappila joutui 1800-luvun lopulla yksityisomistukseen, mutta kunta osti sen 1920, ja se avattiin Bull-museona 1964. Rendalenin kunta on vuodesta 1997 myöntänyt Vesleblakken-palkinnon, joka on nimetty Bullin teoksen mukaan.

Bull on haudattu Rendaleniin Norjaan.

Jacob Breda Bull (28. mars 1853–7. januar 1930) var ein norsk forfattar og teolog frå Rendalen. Han var far til Olaf Bull.

Bull var presteson og voks opp på prestegarden i Øvre Rendal. Han drog frå Rendalen då han var 16. Han tok til å studera i 1872 og var utdanna teologisk kandidat i 1876. Han vitja Roma og busette seg i København

Jacob Bull er hauglagd saman med kona si utanfor Ytre Rendal kyrkje.

Jacob Breda Bull (1853–1930) var en norsk forfatter.

Jacob Breda Bull, född den 28 mars 1853, död den 7 januari 1930, var en norsk författare, prästson från Rendalen i Nordre Österdalen, far till Olaf Bull.

Bull blev 1876 teologie kandidat. Efter att först ha övat lärarverksamhet, övergick han till journalistiken och grundlade 1878 dagstidningen Dagen (senare kallad Nationaltidende). Efter att ha lämnat denna tidnings redaktion, övertog han den illustrerade veckotidningen Folkebladet, vars spridning han i hög grad ökade, särskilt genom publicerandet av Arnulf Øverlands illustrerade norska historia.

Efter att ha utgivit Morgendæmring, en samling på vers och prosa av skilda författare, inträdde Bull 1889 på författarbanan med skådespelet Uden ansvar, som året efter följdes av lustspelet Alvorsmænd. Därpå offentliggjorde han en hel mängd folklivsskildringar från Österdalen, genom vilka han försäkrat sig om ett namn i litteraturen: Skisser (1891), Eventyr og historier (1892), Fra skog og fjeld (1894), Mellem fjeldene (1895) och Folk fra Dalen (1897). Dessa bilder från livet i Österdalen utmärks av en klangfull stil, djup sympati och en slående sanning, som ger dem ett högt kulturhistoriskt värde.

Från hembygdsskildringarna vände sig Bull till den nationellt historiska dikten och utgav den stort anlagda diktcykeln Af Norges frihedssaga (I, 1897) och en serie historiska romaner: Bondeoprøret, Dyveke i Norge, Dyveke i Danmark, Kong Kristjern Tyran, Fra fru Ingers tid och Jomfruerne paa Østraat, samtliga utkomna 1900-1904. Till denna del av hans alstring hör även det stora, präktigt utstyrda folkskådespelet Tordenskjold (1901). Bland hans senare arbeten finns även två samlingar Ungdomsfortællinger (1896 och 1903) samt släkthistorien Fonnaasfolket (1902; Fonnåsfolket).