Jungfru Maria (-0017 - ) [sv]

According to the gospels of Matthew and Luke in the New Testament, Mary was a first-century Jewish woman of Nazareth, the wife of Joseph and the virgin mother of Jesus. The Quran also describes Mary as a virgin. According to Christian theology, Mary conceived Jesus through the Holy Spirit while still a virgin, and accompanied Joseph to Bethlehem, where Jesus was born.

Mary has been venerated since early Christianity, and is considered by millions to be the holiest and greatest saint because of her extraordinary virtues as seen at the Annunciation by the archangel Gabriel. She is said to have miraculously appeared to believers many times over the centuries. The Eastern and Oriental Orthodox, Catholic, Anglican, and Lutheran churches believe that Mary, as mother of Jesus, is the Theotokos (Mother of God; Θεοτόκος). There is significant diversity in the Marian beliefs and devotional practices of major Christian traditions. The Catholic Church holds distinctive Marian dogmas, namely her status as the Mother of God, her Immaculate Conception, her perpetual virginity, and her Assumption into heaven. Many Protestants minimize Mary's role within Christianity, basing their argument on the alleged lack of biblical support for any beliefs other than the virgin birth.

Mary also has the highest position in Islam among all women. She is mentioned in the Quran more often than in the New Testament, where two of the longer chapters of the Quran are named after her and her family.

According to Catholic and Eastern Christian teachings, at the end of her earthly life, God raised Mary's body into heaven; this is known in the Christian West as the Assumption of Mary.

Maria (< m.kreik. Μαρία, María (pidemmästä muodosta Μαριάμ, Mariám) < arameaksi ܡܪܝܡ, Mariam) on Raamatun mukaan Jeesuksen äiti. Maria on saanut arvonimen Jumalansynnyttäjä kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 431. Raamatun evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraani ilmoittaa Jeesuksen syntyneen neitseestä.

Raamatun mukaan Marian puoliso oli Joosef. Maria oli läsnä poikansa viimeisissä vaiheissa ja toimi alkukirkossa. Juuri muuta Raamattu ei Mariasta kerrokaan. Marian vanhemmiksi on apokryfisessä Jaakobin evankeliumissa nimetty Joakim ja Anna.

Katolisille Maria (myös Madonna; ital. ma donna ’minun rouvani’) on Jumalan äiti, taivaan kuningatar ja ikuinen neitsyt. Hänet on otettu elämänsä jälkeen taivaaseen sieluineen ruumineen. Katoliset ajattelevat Marian myös siinneen vailla peri­syntiä siten, että Kristuksen lunastustyö luettiin ainutlaatuisella tavalla Marian hyväksi jo sikiämisen hetkellä, Dei genitrix.

Luterilaiset kirkot eivät kiistä tunnustuskirjoissaan Marian neitsyyden säilymistä Jeesuksen syntymän jälkeen. Maria on todella Jumalan äiti, mutta on silti säilynyt neitsyenä. Tunnustuskirjoissa Mariaan ei juurikaan kiinnitetä huomiota, sillä uskonpuhdistuksen kiistat painottuvat muihin asioihin.

Marian ilmestykset ovat melko usein varsinkin katolisen kirkon sisällä raportoituja tapauksia, joista osa on saanut Vatikaanin hyväksynnän, kuten Fátimassa, Lourdesissa ja Guadalupessa tapahtuneet ilmestykset. Marian uskotaan myös ilmestyneen dominikaanien perustajalle Dominic de Guzmánille vuonna 1214 ja antaneen tälle ruusukkorukouksen albigenssien ja muiden harhaoppisten käännyttämiseksi.

Maria vietti suurimman osan elämästään Galileassa. Evankeliumien kirjoittajat ovat eri mieltä siitä, asuiko hän siellä jo kihlausaikanaan, mutta Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesus eli siellä perheineen kuolemaansa saakka. Maria ja Joosef eivät olleet käyneet läpi kaikkia avioliiton solmimisvaiheita Jeesuksen syntyessä. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan he olivat kihloissa, ja Maria oli raskaaksi tullessaan vielä neitsyt. Maria ja Joosef asuivat yhdessä, mikä oli kylläkin tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Ennen avioliiton solmimista enkeli ilmoitti Marialle, että tämä synnyttäisi pojan, jonka nimeksi pantaisiin Jeesus.

Mariaa kunnioitetaan muun muassa ihmiskunnan, benediktiinien, dominikaanien, jesuiittojen, karmeliittojen, sisterssiläisten, neitsyeiden, äitien, ristiretkeläisten, saksalaisen ritarikunnan, kultaseppien, hopeaseppien, kokkien, merimiesten, kalamiesten, veren lahjoittajien ja munkkien suojeluspyhimyksenä.^lähde?

Mariaanisuudestaan tunnettuja pyhimyksiä ovat esimerkiksi pyhä Louis de Montfort (1673–1716), pyhä Alphonsus de Liguori (1696–1787) ja pyhä Maximillian Kolbe (1894–1941). Maria-nimisiä pyhimyksiä ovat olleet pyhä Maria Magdalena, pyhä Betanian Maria, pyhä Egyptin Maria, pyhä Mary de Cervellione, pyhä Maria Francesca delle Cinque Piaghe, pyhä Mary Magdalene de' Pazzi ja pyhä Mary MacKillop.^lähde?

Maarja (ka Neitsi Maarja, vanakreeka keeles Μαριάμ Mariám, lühemalt Μαρία María; heebrea keeles מרים Maryām; aramea keeles ܡܪܝܡ Mariam) on kristluse rajaja Jeesuse ema, kelle abikaasa oli puusepp Joosep ja kelle tegevuse peamine allikas on Uus Testament.

Jomfru Maria, Maria møy eller Maria frå Nasaret, var Jesu Kristi mor og er den fremste helgenen i kyrkja. I Det nye testamentet er ho omtalt i evangelia og Apostelgjerningane. Ved konsilet i Efesos gav konsilfedrene henne tittelen Theotokos, 'Guds mor'. Koranen omtalar ho som utvald av Gud framfor alle kvinner i verda; ho er nemnd i sju av kapitla i Koranen, eitt av dei med namnet hennar som tittel. Ho er framstilt i talrike kunstverk, der ho som regel berre blir kalla «Madonna» — 'Vår frue'. Ei mengd kyrkjer i fleire land er vigsla til Maria, anten ho åleine eller saman med ein annan helgen, med namn eller nemningar som Mariakyrkjer, Vår Frue-kyrkjer osb.

Jungfru Maria (hebreiska: Miriam, arameiska: ܡܪܝܡ Maryam, grekiska Μαριαμ eller Μαρια), även Jungfrun, Heliga Guds moder och sedan medeltiden även kallad Madonna (Vår Fru), känd i Nya testamentet som en galileisk invånare och mor till Jesus från Nasaret, och det främsta helgonet inom den romersk-katolska och den ortodoxa kyrkan.

Enligt Nya testamentet fick Maria, medan hon var trolovad, i ett möte med ängeln Gabriel veta att hon skulle föda en son, som skulle uppfylla Gamla testamentets profetior, trots att hon var jungfru (bebådelsen). Vid ett besök hos en släkting, Elisabet, Johannes döparens mor, brast Maria ut i lovsång (Magnificat). Hon födde sedan Jesus i Betlehem, men tvingades efter födseln att fly till Egypten på grund av kung Herodes den stores hot.

Det kristna studiet av Maria kallas mariologi. I allmänhet vidhåller kristna samfund att hon var jungfru vid tiden för bebådelsen och åtminstone fram till Jesu födelse. De romersk-katolska kyrkorna, den östortodoxa kyrkan och de orientaliskt ortodoxa kyrkorna, liksom ett fåtal protestantiska rörelser, vidhåller även att Maria förblev oskuld resten av livet.

Nya testamentets böcker berättar att hon närvarade vid flera betydelsefulla händelser i sin sons vuxna liv (bland annat vid bröllopet i Kana och vid korsfästelsen på Golgata). Likaså deltog hon i de gemensamma bönerna omedelbart efter Jesu himmelsfärd. Maria var släkting till Elisabet (fru till prästen Sakarias) och av Arons släktlinje, och därmed också av Levis stam.

Berättelser om Marias liv finns vidare utarbetade i senare kristna apokryfa texter, vilka bland annat uppger att hennes föräldrars namn var Joakim och Anna.