Hauptmann, Gerhart (1862 - 1946)

Gerhart Johann Robert Hauptmann (German: [ˈɡeːɐ̯.haʁt ˈhaʊ̯ptˌman] ; 15 November 1862 – 6 June 1946) was a German dramatist and novelist. He is counted among the most important promoters of literary naturalism, though he integrated other styles into his work as well. He received the Nobel Prize in Literature in 1912.

Gerhart Johann Robert Hauptmann (15. november 1862 – 6. juuni 1946) oli saksa näitekirjanik.

Aastal 1912 sai ta Nobeli kirjandusauhinna ja 1932 Goethe auhinna.

Varasem looming on naturalistlik ja kritiseerib teravalt vaesemate ühiskonnakihtide viletsust (nt "Kangrud" Sileesia kangrute ränkraskest elust).

II maailmasõja ajal kirjutatud nn Atriidide tetraloogia tugineb antiikmüütidele. 4 näidendit on kõik süngeimalt pessimistlikud: pole ühtegi helget kuju, kõik on täis vaid mõttetut julmust ja ebainimlikkust.

Gerhart Hauptmann (15. marraskuuta 1862 Sleesian Obersalzbrunn – 6. kesäkuuta 1946 Agnetendorf, nyk. Jagniątków) oli saksalainen kirjailija, joka syntyi silloisessa Preussissa nykyisen Puolan alueella. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1912.

Hän opiskeli ensin Breslaun taideakatemiassa kuvanveistoa, ja siirtyi sieltä Jenan yliopistoon ja edelleen Roomaan ja Berliiniin. Italiassa ollessaan hän päätti hylätä kuvanveiston ja ryhtyä kirjailijaksi. Häntä pidetään saksalaisen naturalismin perustajana. Vuonna 1889 julkaistu esikoisnäytelmä Vor Sonnenaufgang (Ennen päivänkoittoa) aiheutti skandaalin, mutta teki Hauptmannista kuuluisan. Näytelmässä kuvataan alkoholistiperhettä, jossa juominen siirtyy perintönä lapsille. Se oli realistinen kuvaus ajan sosiaalisista ongelmista ja ennakoi saksalaisessa draamassa vallinneen retorisen ja tyylitellyn kauden loppumista.

Vuonna 1892 ilmestynyt Hauptmannin näytelmä Kankurit vakiinnutti hänen asemansa. Hänen tyyliinsä kuuluneet pateettiset ja synkät dialogit ja riipaisevat ihmiskohtalot olivat keskeisesti esillä. Roolihenkilöt ovat sleesialaisia kutojia, jotka aloittavat vuonna 1844 kapinan, koska pelkäävät kutomakoneiden vievän heiltä ammatin. Ilmestymisaikanaan näytelmä oli rakenteeltaan uudenlainen, sillä yksikään roolihenkilö ei nouse siinä pääosaan, vaan koko kankurijoukko toimii yhdessä. Kankurit ja vuonna 1911 ilmestynyt näytelmä Rotat luetaan Hauptmannin pääteoksiksi, ja niillä oli suuri osuus hänen saamaansa Nobelin kirjallisuuspalkintoon. Hän laajensi seuraavissa näytelmissä aihepiiriään historiallisiin aiheisiin, symboliikkaan ja nietscheläisvaikutteisiin teoksiin. 1930-luvulla Hauptmann julkaisi useita porvariston elämää kuvaavia teoksia.

Gerhart Johann Robert Hauptmann (fødd 15. november 1862 i Ober Salzbrunn, død 6. juni 1946 i Agnetendorf) var ein tysk dramatikar og forfattar som i 1912 fekk Nobelprisen i litteratur i 1912 «hovudsakleg på grunn av sin produktive, varierte og eineståande produksjon av scenekunst.»

Hauptmann blir rekna som ein av dei viktigaste representantane for den tyske naturalismen, men integrerte òg i andre stilartar i verka sine, til dømes symbolismen.

I 1922 skreiv han pamfletten Russland und die Welt saman med Fridtjof Nansen og Maksim Gorkij.

Gerhart Hauptmann, född 15 november 1862 i Bad Obersalzbrunn, Schlesien, Tyskland död 6 juni 1946 i Jagniątków i Hirschberg, Schlesien, Polen var en tysk författare, främst dramatiker. Han mottog Nobelpriset i litteratur 1912.

Asteroiden 8381 Hauptmann är uppkallad efter honom.