Kovalevskaja, S.V. (1850 - 1891)

Sofya Vasilyevna Kovalevskaya (Russian: Софья Васильевна Ковалевская), born Korvin-Krukovskaya (15 January [O.S. 3 January] 1850 – 10 February 1891), was a Russian mathematician who made noteworthy contributions to analysis, partial differential equations and mechanics. She was a pioneer for women in mathematics around the world – the first woman to obtain a doctorate (in the modern sense) in mathematics, the first woman appointed to a full professorship in northern Europe and one of the first women to work for a scientific journal as an editor. According to historian of science Ann Hibner Koblitz, Kovalevskaya was "the greatest known woman scientist before the twentieth century".^: 255

Historian of mathematics Roger Cooke writes:

... the more I reflect on her life and consider the magnitude of her achievements, set against the weight of the obstacles she had to overcome, the more I admire her. For me she has taken on a heroic stature achieved by very few other people in history. To venture, as she did, into academia, a world almost no woman had yet explored, and to be consequently the object of curious scrutiny, while a doubting society looked on, half-expecting her to fail, took tremendous courage and determination. To achieve, as she did, at least two major results of lasting value to scholarship, is evidence of a considerable talent, developed through iron discipline.^: 1

Her sister was the socialist Anne Jaclard.

There are several alternative transliterations of her name. She herself used Sophie Kowalevski (or occasionally Kowalevsky) in her academic publications.

Sofja Kovalevskaja (ka Sophie Kowalevski, neiupõlvenimega Sofja Korvin-Krukovskaja; vene keeles Софья Васильевна Ковалевская) (15. jaanuar (3. jaanuar vkj) 1850 Moskva – 10. veebruar (29. jaanuar vkj) 1891 Stockholm) oli esimene silmapaistev vene naismatemaatik, esimene naisprofessor Venemaal ja Põhja-Euroopas (maailma esimene naisprofessor matemaatikas) ning üks esimesi teadusajakirja naistoimetajaid.

Kovalevskaja andis olulise panuse matemaatilisse analüüsi, diferentsiaalvõrrandite ja teoreetilise mehaanika uurimisse. 1874. aastal kaitses ta Heidelbergi Ülikoolis filosoofiadoktori kraadi väitekirjaga "Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen". 1884. aastal sai ta Stockholmi Ülikooli matemaatikaprofessoriks. 1888. aastal pälvis Kovalevskaja Pariisi Teaduste Akadeemia preemia. 1889. aastast oli ta Peterburi Teaduste Akadeemia välismaine korrespondentliige.

Õppinud professoriametis aasta jooksul ära rootsi keele, avaldas ta selles hiljem ka ilukirjandust.

Teaduspublikatsioonides kasutas Kovalevskaja ise nimekuju Sophie Kowalevski (vahel ka Kowalevsky). Pärast Rootsi kolimist tarvitas ta eesnime Sonja.

Sofja (Sofia, Sonja) Vasiljevna Kovalevskaja (ven. Софья Васильевна Ковалевская, o.s. Korvin-Krukoskaja; 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1850 Moskova, Venäjän keisarikunta – 10. helmikuuta 1891 Tukholma, Ruotsi) oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen nainen matemaatikkona ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. Joissakin yhteyksissä hänestä käytetään nimeä Sonja (Соня) ja sukunimi esiintyy maskuliinisessa muodossa Kovalevski.

Päästäkseen ulkomaille opiskelemaan Kovalevskaja solmi 1869 sovinnaisavioliiton Vladimir Kovalevskin kanssa, ja samana vuonna he lähtivät yhdessä Saksaan harjoittamaan opintoja. Kovalevskaja kuunteli Heidelbergin yliopistossa Leo Königsbergerin, Hermann von Helmholtzin ja Gustav Kirchhoffin matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja ja 1871–1874 Berliinissä sen ajan suurimman matemaatikon Karl Weierstrassin luentoja. Kirjoitettuaan väitöskirjan Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen Kovalevskaja 1874 sai saksalaisen filosofian tohtorin arvon Göttingenin yliopistosta.

Kovalevskaja palasi kotimaahan ja asettui asumaan Moskovaan, missä hänen miehensä oli saanut professorin viran. Kun tämä 1883 teki itsemurhan, Kovalevskaja muutti professori Gösta Mittag-Lefflerin kutsusta luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan, ja jo samana vuonna 1884 hänet vakinaistettiin siellä korkeamman matemaattisen analyysin professoriksi. Kovalevskajan tärkein tieteellinen julkaisu on Mémoire sur un cas particulier du problème de la rotation d’un corps pesant autour d’un point fixe, où l’integration s’effectue à l'aide de fonctions ultra-elliptiques du temps (Mémoires des savants étrangersissä, 1890 ja Acta mathematicassa, Ranskan tiedeakatemia 1889, lyhennettynä). Tätä julkaisua pidettiin niin ansiokkaana ja tärkeänä, että Kovalevskaja sai siitä Bordinin palkinnon (Prix Bordin) kaksinkertaisena.

Kovalevskaja on tunnettu myös kaunokirjailijana. Hän esimerkiksi kertoi nuoruutensa muistelmia Venäjältä novelleissa Systrarna Rajevsky ja Vera Vorontzoff. Kovalevskaja kuoli Tukholmassa 1891, juuri kun hän oli saavuttanut maineensa huipun.

Sofija Vasilijeva Kovalevskaja og sidan Sonja Kovalevskaja (15. januar 1850–10. februar 1891) var ein russisk matematikar og forfattar.

I 1868 gifta ho seg med paleontologen Vladimir Kovalevskij for å få løyve til å studere utanlands. Ho studerte først i Heidelberg og seinare privat med Karl Weierstrass i Berlin, fordi forelesningane ved universitetet ikkje var opne for kvinner. I 1874 fekk ho doktorgraden in absentia i Göttingen. I 1883 vart ho innboden av Gösta Mittag-Leffler til å halde forelesningar ved Stockholms Högskola, der ho i 1889 vart professor. Ho arbeidde særleg med differensiallikningar, bruksmatematikk og mekaniske og optiske problem. Ho mottok fleire prisar for dei matematiske avhandlingane sine.

Som skjønnlitterær forfattar er ho mest kjend for to romanar: Søstrene Rajevskij og Vera Vorontsov, som delvis bygger på oppveksten hennar og skildrar livet i Russland. Dei vitskaplege verka hennar vart i 1948 gjeven ut av Det sovjetiske vitskapsakademiet. Kovalevskaja var òg aktiv i likestillingsarbeidet, særleg når det gjaldt å fremme utdanning for kvinner.

För Anne Charlotte Lefflers biografi över Kovalevskaja, se Sonja Kovalevsky (biografi).

Sofja Vasiljevna Kovalevskaja (Софья Васильевна Ковалевская), född Krjukovskaja 15 januari 1850 i Moskva i Ryssland, död 10 februari 1891 i Stockholm, var en rysk matematiker som gjorde anmärkningsvärde bidrag till matematisk analys, partiella differentialekvationer och mekanik. Hon var även en skönlitterär författare och hon bar tidvis efternamnet Korvin-Krukovskaja men var verksam under författarnamnet Sonja Kovalevsky. Hon levde i Sverige från 1881, där hon tre år senare utnämndes till professor och blev då den första kvinnliga professorn i Europa. Hon var en pionjär för kvinnor inom matematik runt om i världen. Utöver att bli den första kvinnliga professorn, var hon även den första kvinnan att doktorera i matematik och en av de första kvinnorna att arbeta för en vetenskaplig tidskrift som redaktör. Enligt vetenskapshistorikern Ann Hibner Koblitz var Kovalevskaja "den största kända kvinnliga vetenskapsmannen före nittonhundratalet".