Weibull, Lauritz (1873 - 1960) [sv]

Lauritz Ulrik Absalon Weibull (2. huhtikuuta 1873 Lund − 2. joulukuuta 1960) oli ruotsalainen historioitsija ja arkistonhoitaja.

Hän oli Martin Weibullin ja Sophie Winbergin poika, ja Curt Weibullin veli. Hän aloitti opiskelunsa Lundin yliopistossa 1892, ja hänestä tuli filosofian kandidaatti 1894 ja filosofian tohtori 1900. Tästä alkoi hänen uransa historioitsijana, ja hän päättyi professoriksi Lundiin 1919–1938. Ennen tätä hän myös oli arkistonhoitaja maakunta-arkistossa Lundissa.

Weibull esiintyi radikaalina lähdekriitikkona. Hän oli kiinnostunut varsinkin Skånesta ja muista vanhoista tanskalaisista maakunnista Ruotsin mantereella. Näitä alueita hän nimitti Skånelandiksi. Weibullista tuli Ruotsin historiantieteen tärkein tutkijoiden kouluttaja. Isänsä kanssa hän perusti Historisk Tidskrift för Skånelandin vuonna 1901. Myöhemmin hänen aloitteesta perustettiin historiallinen aikakauslehti Scandia vuonna 1928. Weibull murensi aikaisemman tutkimuksen ihannekuvan viikinkiajasta. Tilalle hän asetti käsityksen, joka pohjautui lähteiden analyysiin.

Lauritz Ulrik Absalon Weibull (2. april 1873–2. desember 1960) var ein svensk historikar og landsarkivar. Han vert særleg hugsa for sitt arbeid for å innføre kjeldekritikken som metode i svensk historieforsking, og for si nyvurdering av eldre nordisk historie. Curt Weibull var bror hans.

Lauritz Ulrik Absalon Weibull (født 2. april 1873 i Lund, død 2. desember 1960) var en svensk historiker, professor og landsarkivar. Han var sønn til historieprofessoren Martin Weibull og Sophie Winberg, og bror til professor Curt Weibull. Han ligger begravet på Norra kyrkogården, Lund.

Lauritz Ulrik Absalon Weibull, född 2 april 1873 i Lund, död 2 december 1960, var en svensk historiker, professor och landsarkivarie. Han föddes som son till historieprofessorn Martin Weibull och Sophie Winberg. Han var bror till Curt Weibull och Carl Gustaf Weibull. Han ligger begravd på Norra kyrkogården i Lund.