Falt i det fri

The public domain (PD) consists of all the creative work to which no exclusive intellectual property rights apply. Those rights may have expired, been forfeited, expressly waived, or may be inapplicable. Because no one holds the exclusive rights, anyone can legally use or reference those works without permission.

As examples, the works of William Shakespeare, Ludwig van Beethoven, Miguel de Cervantes, Zoroaster, Lao Zi, Confucius, Aristotle, L. Frank Baum, Leonardo da Vinci and Georges Méliès are in the public domain either by virtue of their having been created before copyright existed, or by their copyright term having expired. Some works are not covered by a country's copyright laws, and are therefore in the public domain; for example, in the United States, items excluded from copyright include the formulae of Newtonian physics and cooking recipes. Other works are actively dedicated by their authors to the public domain (see waiver); examples include reference implementations of cryptographic algorithms, and the image-processing software ImageJ (created by the National Institutes of Health). The term public domain is not normally applied to situations where the creator of a work retains residual rights, in which case use of the work is referred to as "under license" or "with permission".

As rights vary by country and jurisdiction, a work may be subject to rights in one country and be in the public domain in another. Some rights depend on registrations on a country-by-country basis, and the absence of registration in a particular country, if required, gives rise to public-domain status for a work in that country. The term public domain may also be interchangeably used with other imprecise or undefined terms such as the public sphere or commons, including concepts such as the "commons of the mind", the "intellectual commons", and the "information commons".

Avalik omand (ingl public domain) on Angloameerika õiguses kogum vaimse tegevuse tulemeid, mis on intellektuaalomandi õiguse kaitseta, sest kaitse kehtivus on lõppenud, kaitse on kaotatud või kaitset ei kohaldata. Avalikus omandis on näiteks teosed, kaubamärgid ja patendid, mille õiguskaitse kehtivus on lõppenud, mõnel juhul vaimse tegevuse tulemid, millele pole õiguskaitset taotletud või mida ei peeta õiguskaitse vääriliseks, Ühendriikides ka keskvalitsuse teosed, mis on valminud teenistuskohustuste täitmisel. Avalikku omandisse kuuluvaid töid saab taasavaldada, muuta ja muul viisil kasutada eraldi luba küsimata ja litsentsitasu maksmata.

Kuna vähesed jurisdiktsioonid, kui üldse mõni, reglementeerivad, kuidas kaotada intellektuaalse omandi õiguse kaitse, mis tekib iseenesest, siis sellise kaitsega teoste avalikku omandisse andmine ei pruugi olla üheselt võimalik. Mõnes riigis pole autoriõigusest loobumine võimalik, eriti isiklikest õigustest loobumine. Sellisel juhul on ligidaselt teose avalikku omandisse andmisega võimalik kasutada litsentsi, millega loobutakse pöördumatult nii paljudest õigustest kui võimalik.

Mõnikord võidakse avalikku omandisse kuuluvaks pidada ka autoriõiguse kaitseta üldkasutatavaid teoseid, mille päritolumaa jurisdiktsioonis avaliku omandi mõiste puudub, või ka teoseid või muid töid, mis omavad päritolumaal õiguskaitset, aga mis on piiranguteta üldkasutatavad.

Termillä public domain tarkoitetaan tekijänoikeuksista vapaata eli vapaasti yleiseen käyttöön asetettuja teoksia sekä teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Public domainissa olevan teoksen tekijä luopuu tekijänoikeuksistaan siinä määrin kuin se on lain mukaan mahdollista, ja teoksen käytölle on mahdollisimman vähän rajoituksia. Etenkin sisältöä, jonka tekijänoikeuksista sen tekijä on vapaaehtoisesti luopunut, voidaan kutsua myös tekijänoikeudettomaksi sisällöksi.

Tekijän kotimaan tekijänoikeuslaki saattaa myös sallia teoksen tai sen osan levittämisen esimerkiksi tietyn ajan, tavallisesti 50–70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta. Tällöin sanotaan teoksen kuuluvan "public domainiin", eli että sen tekijänoikeudet ovat rauenneet. Public domain on englanninkielinen tekijänoikeudellinen termi, jota käytetään muun muassa Englannissa sekä Yhdysvalloissa ja jolle ei ole täysin vastaavaa suomenkielistä käsitettä.

Public domainiin asetettu teos voi olla esimerkiksi sisältöä tai ohjelmisto. Usein, mutta ei aina, myös public domain -ohjelmiston lähdekoodi on saatavilla ja kuuluu public domainiin. Myös monet kuvitteelliset hahmot, kuten joulupukki, sekä monet tekijänoikeuksiltaan vanhentuneet tai ennen tekijänoikeusjärjestelmää tehdyt teokset, kuten Dracula (vanhentunut) tai Shakespearen näytelmät (tehty ennen tekijänoikeuslakia) kuuluvat public domainiin.

Suomessa teosten tekijöiden oikeudet on suojattu tekijänoikeudella, mutta public domainia ei mainita tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeus syntyy tekijälle aina automaattisesti teosta luotaessa. Tekijänoikeus on aina tekijällä, mutta hän voi halutessaan sallia esimerkiksi teoksen jälleenmyynnin tai kopioinnin ja luopua oikeudestaan vaatia muita oikeuksia, joita tekijänoikeuslaki hänelle soisi.

Public domainiin asettamisen (”no rights reserved”) ja täysien tekijänoikeuksien säilyttämisen (”all rights reserved”) välillä on myös useita tapoja. Teos voidaan lisensoida vapaasti käytettäväksi tiettyihin tarkoituksiin siten, että osa oikeuksista säilyy tekijällä. Creative Commons -lisenssit ovat yleisin tapa luovuttaa lisenssillä osa oikeuksista. Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijä ei kuitenkaan voi koskaan luovuttaa kaikkia oikeuksiaan, vaan hänelle jää aina muun muassa moraalisia oikeuksia.

Joskus tietokoneiden ilmaisohjelmia kutsutaan public domain -ohjelmiksi. Kaikki ilmaisohjelmat eivät kuitenkaan ole sellaisia, joiden tekijänoikeuksista on luovuttu. Toisaalta tekijänoikeuksista luopuminen ei myöskään aina tarkoita tuotteen ilmaisuutta.

Offentleg eigedom er eit omgrep som viser til noko som er eigd av samfunnet, hovudsakleg fast eigedom eller åndsverk.

Når omgrepet er brukt om fast eigedom, som jord og bygningar, viser det vanlegvis til eigedom der staten er eigaren. Nokre slike eigedommar er tilgjengelege for allmugen, til dømes bibliotek, nasjonalparkar eller politistasjonar, medan andre er stengde, som militærleirar, kjerneforskingsinstitusjonar og fleire statlege kontor.

Når «offentleg eigedom» er brukt i samband med åndsverk, viser det til verk som ikkje er verna av opphavsrett. Dette skjer vanlegvis fordi opphavsretten er forelda. I Noreg er dette 70 år etter døden til opphavsmannen, eller 70 år etter at åndsverket blei gjeve ut dersom opphavsmannen ikkje er identifisert i publikasjonen. I nokre land er det i tillegg mogleg for opphavsrettshaldaren å gjeva slepp på alle rettane sine i høve til verket, og slik gjera det til offentleg eigedom. I fleire land, mellom anna Noreg, er dette ikkje mogleg ifølge Åndsverklova. I USA er derimot alle åndsverk laga av statleg tilsette i arbeids medfør etter lova offentleg eigedom («public domain»).

Public domain (ofta förkortat PD) är ett juridiskt begrepp inom immaterialrätten (upphovsrättslag och patentlag) i USA. Det motsvaras bäst av de svenska uttrycken allmän egendom och fri användning. Ibland förekommer benämningen "kulturella allmänningen".