Niccolò dell'Abbate (1509 või 1512 Modena – 1571 Fontainebleau) oli Itaalia renessansiajastu maneristlik maalikunstnik, üks renessansi Prantsusmaale viinud Fontainebleau koolkonna juhtkujudest.

Stukimeistri pojana asus Abbate esmalt õppima Modena meistri skulptor Antonio Begarelli käe alla. 1537. aastaks töötas ta maalikunstnik Alberto Fontana käe all. Tema suurimad mõjutajad olid Antonio da Correggio ja tõenäoliselt ka Ferrara kunstnik Dosso Dossi. Umbes aastal 1540 maalis ta sarja freskosid Vergiliuse "Aeneise" teemadel, millest mõni on ka säilinud. Figuuride asetus lubab aimata Parmigianino ja Correggio mõjusid.

1547 Bolognasse asudes oli Abbate juba isikupärase stiiliga küps kunstnik.

Dell'Abbate spetsialiseerus pikkadele friisidele nii ilmaliku kui ka müütidest pärit teemaga. Modena lähedal Sassuolos kaunistas ta hertsogipalee freskode tsükliga, mis illustreerisid "Raevunud Orlandot".

Bolognas kujutas enamik tema teoseid viimistletud maastikke ning stseene õukonnaelust jahi- ja armastusstseenidega. Sageli sisaldasid need vihjeid müütidele.

1552 suundus Niccolò dell'Abbate Prantsusmaale Fontainebleausse, kus ta osales Fontainebleu lossi kaunistamise töörühmas, mida juhatas Francesco Primaticcio. 1554. aastaks oli ta valmistanud ka sisekujunduse projekti Anne de Montmorensy mälestuseks. Pariisis valmistas ta Hôtel de Guise'i kiriku lae freskod (see hoone ei ole säilinud), järgides Primaticcio kavandit. Ta maalis Galerie d'Ulysse ja nn Henry II galerii freskod. Ta täitis ka eratellimusi, maalides peamiselt vabas looduses toimuva sisuga mütoloogiateemalisi maale. Kuid suur osa tema loomingust on sageli tähelepanuta jäetud, kuigi tema ajal oli seda sorti töö kunstniku jaoks tavaline, näiteks dekoratsioonid ühepäevastele pidustustele õukonnas, näiteks Pariisi kaunistamine kuninga Charles IX ja tema pruudi Austria Elisabethi triumfaalseks sissetulekuks Pariisi. Samal aastal dell'Abate suri.

Niccolò dell'Abbate joskus myös Niccolò (s. 1509 tai 1512 Modenassa – k. 1571) oli italialainen manieristinen taidemaalari ja sisustaja.

dell'Abbate oli aluksi oppipoikana modenalaisten kuvanveistäjien ateljeessa. Hän sai ensimmäiset vaikutuksensa ferraralaisilta taidemaalareilta Garofalolta ja Dosso Dossilta. Hän keskittyi pitkiin friiseihin, joissa hän kuvasi maallisia ja mytologisia aiheita.

dell'Abbaten tyyli kypsyi, kun hän muutti Bolognaan vuonna 1547. Kaupungissa hän sai merkittäviä vaikutteita, joita antoivat etenkin Antonio da Correggio ja Parmigianino, jonka nimi aiemmin yhdistettiin Niccolò dell'Abbaten maalaukseen Nuoren miehen muotokuva. Hän teki Bolognassa pääasiassa yksityiskohtaisia maisematauluja ja aristokraattisen tyylin metsästyskohtauksia. Tuona aikana hän teki myös muutamia sisustuksia muun muassa herttuan palatsiin Sassuoloon.

Vuonna 1552 dell'Abbate muutti Ranskaan, jossa asui kuolemaansa asti. Ranskassa hän työskenteli kuninkaallisessa Fontainebleaun linnassa sisustusryhmässä Francesco Primaticcion alaisuudessa. dell'Abbate muihin Ranskan ajan töihin lukeutuu muun muassa pariisilaisen kappelin kattofresko.

Niccolò dell'Abbate muistetaan parhaiten mytologisista maisemistaan, jotka ovat inspiroineet myöhempiä taiteilijoita, kuten Claude Lorrainia ja Nicolas Poussinia, sekä runsaista ja aistikkaista piirroksistaan.

Niccolò dell'Abate (Abbate), född 1509 eller 1512 i Modena, död 1571 i Fontainebleau, var en italiensk målare inom manierismen. Han formade sin stil efter Correggio och Giulio Romano.