Sapper, Richard (1932 - 2015)

Richard Sapper (30 May 1932 – 31 December 2015) was a German industrial designer who was based in Milan for much of his career. He is considered to be one of the most influential figures of post-war Italian design. His products typically feature a combination of technical innovation, simplicity of form, and an element of wit and surprise.

Sapper received numerous awards and distinctions, including 11 Compasso d'Oro awards, the Raymond Loewy Foundation's Lucky Strike Designer Award, and the German Order of Merit. Examples of his work are held by museums such as the Victoria and Albert (V&A) and Design Museum in London, the Pompidou Center in Paris, the ADI Design Museum in Milan, and the Museum of Modern Art (MoMA) in New York – which counts over 17 of his designs in its collection.

Richard Frank Sapper (30. toukokuuta 1932 München – 31. joulukuuta 2015 Milano) oli saksalainen, Italian Milanossa toiminut teollinen muotoilija. Hänen töissään yhdistyivät yksinkertainen muoto ja tekninen innovaatio usein älykkäällä ja yllättävällä tavalla. Hänet palkittiin muun muassa Raymond Loewyn säätiön Lucky Strike -palkinnolla ja peräti kymmenen kertaa arvostetulla Compasso d’Oro -palkinnolla. Parikymmentä hänen työtään on otettu mukaan New Yorkin Museum of Modern Artin (MoMA) kokoelmiin.

Sapper aloitti uransa Mercedes-Benzin muotoiluosastolla, kunnes muutti vuonna 1958 Milanoon työskentelemään aluksi Gio Pontin arkkitehtitoimistossa ja sitten La Rinascente -luksustavarataloketjun muotoiluosastolla. Pian hän alkoi tehdä yhteistyötä italialaisen arkkitehti ja muotoilija Marco Zanuson kanssa. Elektroniikkayritys Brionvega palkkasi Sapperin ja Zanuson muotoilemaan kulutuselektroniikkatuotteita, jotka kykenisivät kilpailemaan japanilaisten ja saksalaisten valmistajien kanssa. Tuotteisiin kuuluivat kannettava Doney 14, maailman ensimmäinen täysin transistoroitu tv-vastaanotin vuodelta 1962, sekä kahdesta saranoidusta puoliskosta muodostuva matkaradio TS502 vuodelta 1965. Vuonna 1964 Sapper ja Zanuso suunnittelivat Kartell-kalustevalmistajalle ensimmäisen täysin muovista valmistetun tuolin, pinottavan lastenistuimen K1340.

Oman muotoilustudionsa alkuvaiheessa 1959 Sapper suunnitteli Lorenz-kelloyritykselle yhä tuotannossa olevan Static-pöytäkellon, ensimmäisen tuotteensa, joka palkittiin Compasso d’Oro -palkinnolla. Vuonna 1972 syntyi Sapperin ehkä tunnetuin esine, Tizio-pöytävalaisin Artemide-yhtiölle. Siinä matalajännitteiseen halogeenilamppuun kulkee virta valaisimen nivellettyjä mutta toisistaan eristettyjä varsitankopareja pitkin, ja valaisimen asentoa voi säätää portaattomasti vastapainojen avulla. Tiziosta on sittemmin tehty useita erilaisia versioita, ja se on yksi maailman eniten myytyjä valaisinmalleja. 1970–1980-luvuilla Sapper suunnitteli myös toimistotuolisarjan amerikkalaiselle Knollille, valikoiman sekuntikelloja Heuerille sekä kokoontaitettavan Nena-tuolin B&B Italia -yritykselle. Vuodesta 1978 Richard Sapper muotoili Alessille muun muassa espressopannun, viheltävän Bollitore-vesipannun, Bandung-teekannun ja Coban-espressokoneen.

Vuonna 1980 Sapper nimitettiin IBM:n johtavaksi muotoilukonsultiksi, ja hänen kynästään syntyivät monet varhaiset kannettavat tietokoneet kuten ThinkPad 700C vuonna 1992. Sen musta, suorakulmainen kotelo rikkoi yhtiön perinteisen helmenharmaan linjan ja esitteli keskelle näppäimistöä sijoitetun pienen punaisen napin, jolla ohjailtiin kohdistinta tietokoneen näytöllä. Lenovon ostettua IBM:n PC-osaston vuonna 2005 Sapper sai jatkaa ThinkPad-tuoteperheen muotoilukonsulttina.

Sapper opetti ja luennoi muun muassa Yalen, Pekingin ja Buenos Airesin yliopistoissa, Stuttgartin taideakatemiassa, Lontoon Royal College of Artissa, Milanon Domus-akatemiassa sekä Wienin Hochschule für Angewandte Kunst -koulussa.