byte (B)

The byte is a unit of digital information that most commonly consists of eight bits. Historically, the byte was the number of bits used to encode a single character of text in a computer and for this reason it is the smallest addressable unit of memory in many computer architectures. To disambiguate arbitrarily sized bytes from the common 8-bit definition, network protocol documents such as the Internet Protocol (RFC 791) refer to an 8-bit byte as an octet. Those bits in an octet are usually counted with numbering from 0 to 7 or 7 to 0 depending on the bit endianness.

The size of the byte has historically been hardware-dependent and no definitive standards existed that mandated the size. Sizes from 1 to 48 bits have been used. The six-bit character code was an often-used implementation in early encoding systems, and computers using six-bit and nine-bit bytes were common in the 1960s. These systems often had memory words of 12, 18, 24, 30, 36, 48, or 60 bits, corresponding to 2, 3, 4, 5, 6, 8, or 10 six-bit bytes. In this era, bit groupings in the instruction stream were often referred to as syllables or slab, before the term byte became common.

The modern de facto standard of eight bits, as documented in ISO/IEC 2382-1:1993, is a convenient power of two permitting the binary-encoded values 0 through 255 for one byte, as 2 to the power of 8 is 256. The international standard IEC 80000-13 codified this common meaning. Many types of applications use information representable in eight or fewer bits and processor designers commonly optimize for this usage. The popularity of major commercial computing architectures has aided in the ubiquitous acceptance of the 8-bit byte. Modern architectures typically use 32- or 64-bit words, built of four or eight bytes, respectively.

The unit symbol for the byte was designated as the upper-case letter B by the International Electrotechnical Commission (IEC) and Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE). Internationally, the unit octet, symbol o, explicitly defines a sequence of eight bits, eliminating the potential ambiguity of the term "byte".

Bait (tähis B) on arvutites kasutatav infoühik, mis sisaldab 8 järjestikust bitti. Bait on kõige levinum infohulga, mälumahu ja salvestusmahu mõõtühik.

Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai massamuistin tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella suoraan osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.

Tavun koko on de facto kahdeksan bittiä. IEC standardissa IEC 80000-13:2008 käytäntö on myös kirjattu.

Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. IBM S/360 vaikutti tavun standardoimiseen kahdeksaksi bitiksi. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Termi puolitavu (engl. nibble) tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.

Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (2⁸ arvoa). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.

Tavu lyhennetään tyypillisesti t (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne).

Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta engl. bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word).

Byte eller oktett er ei eining for digital informasjon. Ein byte er eit binærord på 8 bit.

Byte [bajt] är en informationsenhet som bland annat används i datorsammanhang, ofta den minsta adresserbara enheten, och en måttenhet för informationsstorlek. Pluralformen är i allmänhet densamma. I moderna sammanhang är en byte oftast synonymt med en oktett, en sekvens bestående av informationsbärande 8 bitar, men i synnerhet i äldre datorer kan bytestorleken vara en annan.