Dronning

Kuningatar on monarkiassa naispuolinen hallitsija tai hallitsijana toimivan kuninkaan puolisosta käytetty nimitys. Esimerkiksi Elisabet II oli kuningatar, mutta niin on myös Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan vaimo Silvia.

Perinteisen käytännön mukaan monarkin miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Joissain monarkioissa nainen voi periä kruunun vain siinä tapauksessa, että monarkilla ei ole eläviä miespuolisia sukulaisia. Nykyaikana monissa maissa on kuitenkin siirrytty sukupuolesta riippumattomaan kruununperimykseen, joten hallitsevien kuningattarien tulo on entistä todennäköisempää (esim. Norjassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Alankomaissa). Nykyisin kuningatar, samoin kuin kuningas, on usein muodollinen ja symbolinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat lähinnä edustuksellisia ja seremoniallisia. Yleensä ylintä poliittista valtaa käyttää silloin pääministeri.

Monet kuningatarpuolisot ovat toimineet holhoojahallitsijana miehensä kuoltua. Esimerkiksi Ranskassa kuningatar Anna Itävaltalainen toimi holhoojahallitsijana, kunnes hänen poikansa Ludvig XIV täytti 18 vuotta.

Leskikuningatar on kuninkaan puolisona ollut kuningatar, jonka aviopuoliso (kuningas) on kuollut.

Kuningataräiti on entisen kuninkaan leski tai joskus entinen hallitsija, jonka lapsi on noussut valtaistuimelle.

Viimeksi mainittu nimitys on ollut erityisenä arvona esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa. Toisia arvon veroisia on kuitenkin kutsuttu historiassa vain leskikuningattariksi tai kuningattariksi.

Ei dronning kan vera kona til ein regjerande konge, eller sjølv vera den regjerande monarken i eit land. Ektemannen til ei regjerande dronning er derimot ikkje ein konge; han har andre titlar, som prinsgemal (dansk) eller prince consort (engelsk). Mora til ein regjerande monark som ikkje sjølv har formell makt blir ofte kalla dronningmor.

I praksis er ikkje skiljet mellom ulike dronningar absolutt. Ei inngift dronning har ofte fått mykje makt over kongen, medan ei enkjedronning kan ha herska heilt eller delvis etter å ha mista mannen sin, ofte på vegne av ein mindreårig son. Dronningar kunne oppnå makt ved hjelp av eige evner eller på grunn av slektskap, ettersom dei i tidlegare tider gjerne kom frå kongelege familiar i andre land.

Også dronningar utan mykje innverknad på samfunnet rundt seg er blitt sett på som symbol for landet eller kongsmakta. Marie Antoinette, den siste dronninga før den franske revolusjonen, er eit døme på dette. Ho blei sett på som lettsindig og fjerna frå folket, og blei avretta som ein forhatt representant for monarkiet.

Drottning är en kunglig titel. Den kan antingen syfta på en kunglighet (regent eller hustru till en regerande kung) av kvinnligt kön. Avledningar av ordet inkluderar drottninggemål (en kungs hustru), änkedrottning (änkan efter en kung) och drottningmoder (modern till en monark). Andra sammansättningar med ordet drottning i överförd betydelse kan syfta på framgångsrika kvinnor i andra sammanhang.