Suomalais-Ugrilainen Seura

Finno-Ugrian Society (French: Société Finno-Ougrienne, Finnish: Suomalais-Ugrilainen Seura) is a Finnish learned society, dedicated to the study of Uralic and Altaic languages. It was founded in Helsinki in 1883 by the proposal of professor Otto Donner.

The society publishes several academic journals, including:

• Mémoires de la Société Finno-Ougrienne (267 volumes as of September 2013)
• Finnisch-ugrische Forschungen (61 volumes as of September 2013)
• Journal de la Société Finno-Ougrienne (93 volumes as of September 2013).

Soome-Ugri Selts (soome keeles Suomalais-Ugrilainen Seura, prantsuse keeles Société Finno-Ougrienne) on Soomes tegutsev teaduslik selts, mille eesmärk on edendada soome-ugri keelte ja altai keelte uurimist, samuti neid keeli kõnelevate rahvaste ja nende kultuuride uurimist.

Soome-Ugri Selts asutati aastal 1883 Helsingis professor Otto Donneri algatusel.

Aasta 2006 lõpul oli Soome-Ugri Seltsil ligikaudu 800 liiget. Liikmed jagunevad tegevliikmeteks, auliikmeteks, välisliikmeteks ja annetajaliikmeteks.

Selts peab iga kuu kolmandal reedel Helsingis ettekandekoosoleku, kus arutatakse ka üldisi asju. Soome-Ugri Selts annab igal aastal välja kaks teaduslikku stipendiumi. Aastakoosolekut peab selts M. A. Castréni sünniaastapäeval 2. detsembril.

Suomalais-Ugrilainen Seura (ransk. Société finno-ougrienne) on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15. marraskuuta 1883. Sääntöjensä mukaan se pyrkii edistämään suomalais-ugrilaisten ja niin sanottujen altailaisten kielten sekä näitä kieliä puhuvien kansojen ja niiden kulttuurien tutkimusta.

Vuonna 2022 Suomalais-Ugrilaisella Seuralla oli yhteensä noin tuhat jäsentä, joiden joukossa oli opiskelijajäseniä, ulkojäseniä, lahjoittajajäseniä ja varsinaisia jäseniä. Seuran toimitilat sijaitsevat Tieteiden talolla Helsingin Kruununhaassa.

Seura järjestää vuosittain yhdeksän kokousta, joiden yhteydessä kuullaan seuran toimialaan liittyviä tieteellisiä esitelmiä. Kokoukset järjestetään syyskuusta toukokuuhun kuukauden kolmantena perjantaina. Poikkeuksena on joulukuun vuosikokous, joka pidetään aina M. A. Castrénin syntymäpäivänä 2. joulukuuta.

Seura jakaa vuosittain kaksi tieteellistä apurahaa ja väitöskirjapalkintoja.

Vuonna 2022 seuran johtokunnan esimies oli Helsingin yliopiston professori Riho Grünthal.

Finsk-ugriska sällskapet (finska: Suomalais-Ugrilainen Seura; franska: Société Finno-Ougrienne) har till syfte att främja kännedom om de finsk-ugriska folken i språkligt, arkeologiskt, fornhistoriskt och etnografiskt avseende. Sällskapet skulle fortsätta det arbete som Matthias Alexander Castrén inlett.

Finsk-ugriska sällskapet grundades den 15 november 1883 i Helsingfors på initiativ av Otto Donner. Sällskapet höll många föredrag. Det sände ut särskilt före första världskriget talrika stipendiater till de finsk-ugriska folken, som samer, mordviner, marier, udmurter, manser och chanter, men efter Sovjetunionens tillblivelse minskade insamlandet av nytt forskningsmaterial vid deras boplatser.

Senare har även studiet av andra ural-altaiska folk tagits upp på sällskapets program. År 1892 utgav sällskapet p.g.a. Axel Heikels undersökningar i Centralasien verket Inscriptions de l'Orkhon, som innehåller en fotografisk och typografisk reproduktion av inskrifter funna vid Orchonfloden i Mongoliet. Dessa var skrivna med ett dittills okänt alfabet, som dechiffrerades 1893 av Vilhelm Thomsen. Sällskapet vill alltså utröna de finsk-ugriska språkens ställning till övriga språkfamiljer också.

Sedan 1930 har Finsk-ugriska sällskapet med statsstöd publicerat omfattande materialsamlingar, lexikon, viktiga vetenskapliga serier och journaler och bl.a. ägnat sig åt finsk-ugrisk språkforskning. Deras tidskrift heter Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja - Journal de la Société Finno-ougrienne (1886). Det publicerar även Mémoires de la Société Finno-Ougrienne och Finnisch-ugrische Forschungen.